keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Makuuhuoneen uuden ilmeen suunnittelua

Aamuaurinko paistaa makuuhuoneeseemme ja pimennysverhoista huolimatta huone on aamuisin hyvin valoisa. Ajatuksena olisikin hankkia pitsiverhojen kaveriksi jotain pimentävämpää verhoa. Tykkään todella paljon olohuoneemme pellavaisista verhoista ja niiden tiivis kudonta toimii pimentävänä vaikkei kangas tummaa olekaan. Mutta kysymys kuuluukin, mitä väriä alkaisi hakemaan? Muualla talossa tehostevärinä toimii vanha roosa, mutta jotain muuta kaipaisin ehkä nyt. Valkoiset läpikuultavat verhot minulla olisi jo valmiina tilaan, mutta ratkaisua valoisiin aamuihin ne eivät toisi.

Uudet sängynvierusmatot ovat teon alla, tummat nukkamatot eivät tunnu tarpeeksi kesäisiltä. Päätyseinälle suunnitteilla hylly ja yhdelle seinälle runsaasti valokuvia, jotka odottavat vain läpikäymistä ja teettämistä. Melkein pitäisi kyllä sanoa "vain", sillä tuhansien valokuvien läpikäynti ei käy ihan hetkessä...

Niin paljon ideoita, niin vähän aikaa toteuttaa. Mutta niinhän se sanontakin taisi mennä, että "Hiljaa hyvä tulee"...

maanantai 28. huhtikuuta 2014

Viikonlopun kuulumiset

Viikonloppu nautittu auringosta ja papan seurasta, ei ehtinyt pojat harmitella iskän ollessa koko viikonlopun töissä. Käytiin katsomassa uusi leikkikenttä ja oli sen verran kiva paikka, että pysäytti myös ikiliikkuja-esikoisen leikkimään sekä touhuamaan. Sen verran kaukana, että ensi kerran mennään kyllä pyöräkärryllä, mutta tulipa aamulenkki tehtyä samalla...

Kuopus pääsi ekaa kertaa papan reppukyytiin ja oli viihtynyt todella mainiosti minun tehdessä sillä välin kotihommia sisällä.

Pieni tuttisuukin pääsi keinumaan kotipihalla, on ehdottomasti hänen lempipuuhaansa ulkona!

perjantai 25. huhtikuuta 2014

Ihan pihalla

Ihanaa aurinkoa ja lämpöä, tällaisella kelillä ei saa istua sisällä! Hiekkalaatikko on vihdoin alkanut kuivumaan kunnolla ja on päästy omalle pihalle touhuamaan. Hiekat on jo neljä vuotta vanhat, joten kunhan on kunnolla kuivanut, vaihdetaan uudet tilalle. Hiekkalaatikko on rakennettu pihalla olevan terassin sisään, todella näppärä ja saa kannella suljettua, jos tarvitsee enemmän tilaa vaikka pihajuhlille. Esikoinen parantelee itseään korvatulehduksesta ja pitkäkestoisesta flunssasta, joten merinovillaisesta kypärälakista ei vielä luovuttu tuulen vuoksi. Uudet ihanat tähtikumpparit ei pääse kyllä oikeuksiinsa auringonpaisteessa mutta kuraan ja hiekkaanhan ne kuuluukin!

Kuopus matkasi mukana wompatissaan, yrityksenä pienet päiväunet mutta kuka sitä nukahtaa malttaisi kun on niin paljon ihmeteltävää. Kunhan piha kuivuu ja ilmat vielä hivenen lämpiävät, niin päästään laittamaan leikkimökkiäkin kesäkuntoon. Ehkä jopa hiven maalia tai tapettia, niitä kun jäi talon remontista jäljelle paljon.

Sisustaminen on nyt muuttunut pihasuunnitteluksi, ensimmäinen kesä uudessa kodissa, joten paljon on tehtävää ja muutettavaa myös ulkona. Tärkeimmät jutut pihalta onneksi jo löytyy ja erityisen ihastunut olen marjapensaisiin. Tuottavat kuulemma hyvin satoa, ja pihalta löytyykin mustaherukka, punaherukka, valkoherukka sekä karviainen. Pensasmustikka voisi olla kiva lisä ja mansikkaa ollaan ajateltu laittaa isoihin istutusastioihin napostelua varten.

Lämpöä luvattu myös viikonlopuksi, joten nauttikaahan tekin auringosta! Mistä tulikin mieleeni, että sehän taitaa olla pian aurinkorasvan oston aika...

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Lintubongarit ja yksi rokotuskipeä

Meillä vierailee pihalla päivittäin useampi lintulaji mutta yksi on lasten mielestä se kaikista jännin ja se on fasaani. Näitä ei voi olla huomaamatta, sillä tykkäävät pitää myös meteliä itsestään huudon kuuluessa kauas. Vielä en ole onnistunut kuvamaan kunnolla ulkona, tänään taas yritys kuvata ikkunan läpi.

Auttaisikohan keväinen ikkunanpesu saamaan vähän kirkkaampia kuvia myös ikkunan läpi...

Esikoinen sai kurkkia lintua liinakyydistä, uuden sidonnan harjoittelut olivat meneillään bongatessamme pihalle saapuneen lintuvieraan. Minä olen niitä, joiden täytyy tehdä kymmeniä toistoja ja harjoitteluja ennen kuin uudet sidonnat oikeasti onnistuvat. Voin siis luvata, että jos minäkin opin, niin oppii kuka tahansa ;)

Kuopus sai eilen 1v-rokotukset ja oli koko illan hyvin kipeä reisistään, ressukka... Liinakyydissä viihtyi pitkään, varsinkin kun sai liinakorun ihmeteltäväksi ja tutkittavaksi.

Koru on turvallinen myös maisteluun! Korussa on puuhelmiä ja osaan on virkattu päällinen, ketju myös virkattu. Virkatut helmet ovat kuopuksen suosikit, minun taas tuo suuri rengas. Ipanaisella näytti olevan näitä ihanissa kesäväreissä, mutta oma ajatus olisi etsiä sopivia myrkyttömiä puuhelmiä ja tehdä muutama itse. Jos tiedät mistä sopivia helmiä saisi hankittua, kerrothan vinkkisi!

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Metsäretkellä

Eilen nautittiin koko perhe aurinkoisesta ilmasta, aamulla ulkoiltiin leikkikentällä ja illalla käytiin metsäretkellä. Esikoinen rakastaa metsässä kävelyä, ja meillä lähteekin ihan kotipihan vierestä pitkä kuntopolku/hiihtolatu. Yksi iso kriteeri taloa ostaessamme oli, että lähellä täytyy olla hyvät ulkoilumaastot ja oli kyllä hyvä, että siitä toiveesta pidettiin myös kiinni.

Kuopus matkasi uudessa Wompatissaan, jota on nyt testailtu muutaman päivän ajan. Kuopus ei viihdy hereillä ollessaan vaunuissa kauaa, joten meille molemmille hyvin istuva reppu tuo paljon lisää ulkoilumahdollisuuksia. Hieman säätöjen hakua on vielä edessä, mutta jo nyt sain kantokorkeuden mukavammaksi kuin kinderpackilla, soljet eivät paina ja mikä parasta, reppu on ihan meidän näköinen!

Teetin repun Kokadin Diorite Stars-liinasta, jota minulle jäi vielä n. nelosen mittainen liinapätkä. Välikokoinen reppu on juuri vuoden täyttävälle sopivan kokoinen ja reppuun otin olkahihnoihin lisäsäädöt, jotta ne olisivat sekä minulle sekä miehelle säädettävissä sopivaksi. Erona meiltä jo löytyvään taaperokokoiseen on siinä, että tähän valitsin puuvillaiset hihnat ja vyötärön vakosametin sijaan. Hieman ovat alkuun jäykemmän oloiset, mielenkiintoista nähdä miten muotoutuvat käytössä mutta hyvin positiiviset alkuvaikutelmat.

sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Leipää omasta uunista


Voisiko mikään olla ihanampaa kuin tuoreen leivän tuoksu, varsinkin jos se tuoksu tulee omasta uunista? Olen aiemmin tehnyt mm. sämpylöitä sekä kauraleipää, mutta kun näin ohjeen, jota mainostetaan maailman helpoimmaksi leiväksi, oli sitä pakko kokeilla. Ja on muuten hyvää, ja todellakin, maailman helpointa tehdä!

Leipä valmistetaan uunissa kannellisessa padassa. Samaisessa padassa valmistuu muuten tosi herkku kaalilaatikko tai hyvin kypsytetty risotto!

Alkuperäinen ohje Kädenvääntöä-blogista, itse löysin leivän Pieni Ihana-blogista

lauantai 19. huhtikuuta 2014

Pitsinauhainen kori, ohje

Minulla taitaa nyt olla Pitsiä sisustukseen-kuume meneillään, sillä pieniä pitsiyksityiskohtia on ilmaantunut salakavalasti... Virkattuja koreja on tullut tehtyä jo sen verran monta, että jotain kivaa uutta oli niihin keksittävä eli tottakai pitsiä! Pitsinauhaa olen ostanut joulun alla kymmenen metrin rullan, riittää vielä muutamiin askarteluihin...


Kori on tehty samalla perusidealla kuin aiemmin valmistamani, mutta poikkeuksena on nyt nauhakujakierros. Tein yhden kierroksen toistamalla *1ks, 1kjs, jätä 1s väliin* ja seuraavalla tein 1ks jokaiseen ks sekä 1ks ketjuun eli silmukkamäärä pysyy koko ajan samana. Jos haluaa tehdä nauhakujan leveämmälle nauhalle, voi nauhakujakierroksen ks tilaan virkata puolipylvään tai pylvään. Korin valmistuttua pujotin nauhaa jättäen aina yhden reiän välistä korin päällipuolella ja nauhan pujotin takaa heti takaisin oikealle puolen. Kaiken kruunaa rusetti, joten tässä saan yhdistää myös toisen lempijuttuni rusetin mukaan.

Nauha on helppo vaihtaa vuodenaikojen ja värimieltymysten mukaan, näin keväällä joku ihana pastellinen silkkinauha voisi olla kaunis ja minun tekisi mieli kokeilla myös uutta ihastustani juuttinauhaa hieman rouheampaan koriin.

torstai 17. huhtikuuta 2014

Taaperoreput testissä


Kantamisen ei tarvitse päättyä vauva-aikaan vaan myös taaperoille on olemassa omat sopivat reppunsa. Reput ovat kuitenkin hyvin erilaisia ja siitä idea tähän vertailuun. Lähdin hakemaan eroja reppujen ominaisuuksista ja testiin valikoitui Kinderpack toddler standard-olkaimilla, Tula taapero ja Wompat taapero lisäsäädöllisillä hihnoilla. Kinderpack ja Wompat olivat testihetkellä omiani, Tulan sain blogiyhteistyönä lainaan* Ipanaiselta, iso kiitos Annille! Ipanaisen Lainaamosta saa repun lainattua 2 viikoksi postikulujen hinnalla, lainattavana taapero-koon lisäksi myös standard-koko. Mahtava palvelu, suosittelen!

Reppuja kokeili meidän esikoinen, pituutta 86cm ja painoa n.12kg
Itse olen kokoa M, pitkäselkäinen ja kapeaharteinen.
Tula ja vinoon heiluva esikoinen... Esikoinen tykkää pitää kädet repun ulkopuolella ja Tulassa se onnistuu hyvin, sillä pehmeä paneelin yläreuna ruttaantuu hyvin korkeudestaan eikä jää painamaan kainaloihin. Tulan paneelissa on vähiten muotoilua peppupussin muodostumiseen, mutta saan repulla hyvän peppupussin helposti. Paneeli on hivenen liian leveä esikoiselle, mutta käytettävissä jo.
Tulan erityisominaisuuksia on vyötärösoljen päälle tuleva kuminauha, joka toimii lisävarmistuksena lukolle. Vyötäröhihnassa on tasku, jossa voi säilyttää mukana kulkevia puhelinta, avainta ym. tai siinä voi säilyttää myös repun irrotettavaa unitukea. Hauska lisäominaisuus, tosin lapsi selkäpuolella taskun käyttö hivenen hankalampaa kuin jos reppu olisi edessä. 

Muoks. Ipanaisen Annin vinkki kuminauhan käyttöön, kiitos korjauksesta!
Tuosta Tulan vyötärölukon kuminauhasta sen verran, että se kannattaa vetää lukon taakse, jolloin JOS lukko jostain syystä aukeaa lapsen ollessa kyydissä, niin kuminauha pitää kuitenkin alaosan kiinni niin ettei lapsi pääse luiskahtamaan sylistä. Eli Tulassa kannattaa siis aina pujottaa solki kuminauhan ali ja vetää kuminauha soljen taakse (ei jättää soljen päälle, kuten kuvassa)
Kinderpack on repuista selkeästi paneeliltaan muotoilluin ja poikkeaa muiden reppujen paneelista siinä, että se on muodostettu kolmesta eri palasta. Lapsen pyllyä pitää hieman avustaa pussin pohjalle asettuakseen sinne kunnolla, mutta kanto-asento onkin sitten todella mukava. Lapsen asento pysyy helposti hyvänä ja paneelin malli on oma suosikkini vertailurepuista. Saadakseen kädet repun ulkopuolelle olen taittanut yläreunaa alaspäin, mutta reppu on hivenen liian korkea vielä hänelle. Paneeli tulee aivan kainaloihin kiinni ja olkapäät jäävät pieneen jännitykseen. Ulkovaatteissa ongelmaa ei ole, joten muutama sentti lisäpituutta ratkaisee ongelman.


Kinderpackin erityisominaisuus on paneelin sisälle piilotettu huppumallinen unituki. Läppä kiinnittyy neppareilla ja sisälle piiloutuu isokokoinen huppu. Ehdottomasti kiva ominaisuus, jos ei halua aina pitää unitukea esillä ja se kulkee kuitenkin aina mukana. 
Wompatin paneelissa on kevyet muotolaskokset peppupussia varten ja omaani otin lisäominaisuutena lisäsäädöt olkahihnoihin. Tämä antaa enemmän säätövaraa hihnoihin ja varsinkin korkealla kantavalle tai pienelle kantajalle suosittelen lisäsäätöjä. Wompatissa esikoinen saa helposti kädet ulkopuolelle ja kooltaan tämä on repuista hänelle sopivin.


Reppujen yläreunan muotoilussa on isot erot. Wompatissa yläreuna on lähes suora, Tulassa on kevyttä kaarevuutta ja Kinderpackissa voimakas muotoilu, mikä myös tukee niskaa varsinkin jos lapsi nukkuu repussa. Olkahihnojen väli on Wompatissa 33cm, Kinderpackissa 34cm ja Tulassa 40cm.

Tula tuntuu leveämmälle kuin muut, ja se pitää myös mittojen puolesta paikkaansa, sillä paneelin levein kohta Tulassa on 53cm, kun taas Kinderpackissa se on 48cm ja Wompatissa 47cm.

Valmistajien mitat reppujen paneeleille:
Wompat: Paneelin leveys 45cm ja paneelin korkeus 45cm
Tula: Paneelin leveys 48cm ja paneelin korkeus 45cm
Kinderpack:  Paneelin leveys (kapeimmasta kohdasta) 38cm, (leveimmästä kohdasta 48cm) ja paneelin korkeus 45cm.

Unituet vertailuna. Wompatissa kiinni oleva hiippahuppu, Kinderpackissa piilotettava reilumpi huppu ja Tulassa irrotettava neliömallinen unituki kiristysnyörein. Kokemusta näistä käyttöominaisuuksiltaan en osaa kertoa, sillä esikoinen ei koskaan nuku reppukyydissä liikkuessamme repun kanssa aina päiväuniaikojen ulkopuolella.

Unitukien kiinnitys (reput järjestyksessä vasemmalta oikealle):
Tulassa unituki kiinnitetään lenkillä klipsiin, Wompatissa nauhalla lenkkiin ja Kinderpack solkilukolla.
Wompatissa olkahihnojen paksuus 2cm, Tulassa 2,5cm ja Kinderpackissa 1,5cm. Jos hankit käytetyn Kinderpackin, niin näissä on ollut eroja vuosien varrella ja vanhemmissa olkahihnat ovat paksummat. Kaikissa repuissa on samanlaiset säädöt olkahihnojen yläreunassa (Wompatissa extra-ominaisuutena). Olkahihnojen pehmusteosat ovat pituudeltaan Wompat 35cm, Tula 40cm ja Kinderpack 44cm. Lisäsäädöillä pituutta saadaan lisää pehmusteille ja käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että olkahihnojen pehmusteosan ja paneelin yläreunan välillä on pehmusteeton alue. Pehmusteettomat lisäosat ovat Wompatissa 10cm, Tulassa 8.5cm ja Kinderpackissa 5cm. Kinderpackissa lisäsäädöt kääntävät myös pehmustettua osaa paneelin alle, joten todellisuudessa lisäsäädöt tuovat enemmän säätöä kuin tuo mainittu 5cm. Olkahihnat säätyvät pienimmillään kaikissa repuissa lähes samaan, Tula 40cm ja Wompat sekä Kinderpack 41cm. Mitat eivät kuitenkaan kerro täysin sitä, mihin kantokorkeuteen lapsen repulla saa. Itse saan lapsen korkeimmalle Wompatilla ja minun makuun liian alas reppu jää Kinderpackilla (huom. tykkään kantaa tosi korkella ja lapsi näkee reilusti olkapään yli).
Eroavaisuutta löytyy olkahihnoista, eli Kinderpackissa ja Wompatissa on lukot olkahihnojen alareunassa, mikä mahdollistaa esim. olkainten ristimisen edessä kannettaessa sekä lonkalla kantamisen. Soljissa voi olla se huono puoli, että osalla ne painavat herkästi kainaloihin. Minulla Wompatin solki ei paina, mutta Kinderpackissa solki tuntuu ikävälle vaikka olen yrittänyt säädöillä parantaa tuntumaa ja siirtää lukkoa eri kohtaan. Olkahihnat kiinnittyvät paneelin alareunaan nähden hieman eri kohtiin, Kinderpackissa ja Tulassa 21cm päähän ja Wompatissa 16cm päähän vyötärötuesta.

Tulassa on poikkeuksellista muihin erilainen muotoilu olkahihnoissa, eli olkahihna on muotoiltu kaarevaksi. Minulla on ongelmana olkahihnojen tippuminen herkästi, liinallakin kaipaan vahvistuksia reppuolkaimiin, mutta Tulassa olkahihnojen muoto tekee sen, että olkahihnat pysyvät helpommin harteilla paikoillaan.

Olkahihnojen mustan nauhan leveys on Kinderpackissa ja Wompatissa 4cm ja Tulassa 2,5cm. Helpoiten kiristettävät olkahihnat ovat Tulassa ja Kinderpackissa, Wompatissa nauha tuntuu hieman liian leveälle lukkoon ja hihnat ovat tahkeat kiristellä. Kinderpackin ja Wompatin kiristelyihin enemmän mahdollisuuksia antaa kahteen suuntaan säätyminen alareunassa lukkojen ansiosta. Itse säädän nämä reput niin, että kiristän olkahihnan pään paneeliin päin mahdollisimman kireälle ja säädän hihnojen kireyttä olkahihnojen pehmusteen puoleisestä remmistä. Näin saan kiristellä eteenpäin, mikä tuntuu helpommalle. Tulassa kiristely tehdään taaksepäin, mutta koska hihnat liikkuvat soljissa kevyesti, sujuu sekin hyvin.


Reppujen rintaremmit. Tulassa ja Kinderpackissa rintaremmi kiinnittyy olkahihnoihin tukevammin verraten Wompatiin, kuvassa tosin Wompatin remmien päät jääneet kuvausvaiheessa kiristämättä. Wompatissa lukko on sirompi Tulaan ja Kinderpackiin verrattuna.

Vyötäröhihnoissa on myös suuria eroja, varmasti yksi niitä ratkaisevimpia omaa reppuaan valitessa. Wompatissa vyötärö on kaikista pehmein kun taas Tulassa ja Kinderpackissa vyötärö on selkeästi reppumaisempi ja kovempi. Vyötäröhihnan kovuus tuo jämäkkyyttä ja tukevoittaa hieman myös peppupussin tekoa, sillä kannettavan peppu ei jää niin helposti vyötäröhihnan päälle. Se, mikä kenellekin sopii, on taas niitä makuasioita, itse tykkään molemmista. Vyötäröhihnan paksuus on Wompatissa 2,5cm ja Kinderpackissa sekä Tulassa 1,5cm. Vyötäröhihnan pehmusteen leveydessä on suuret erot, sillä Kinderpackissa  pehmuste on 59cm, Wompatissa on 60cm ja Tulassa reilusti suurempi 67cm. Itse sain myös Tulalla vyötäröhihnan riittävän kireälle muutaman sentin kiristysvaran jäädessä, mutta hyvin pienelle kantajalle vyötärön säädöt saattavat loppua kesken. Isokokoisemmalle kantajalle pehmusteosan suurempi leveys taas on plussaa sen tuodessa lisämukavuutta. Wompatissa on extraominaisuutena (lisähinta 5€)  saatavilla lyhyempi tai pidempi vyötärö, omassani on normaalikokoinen.

Kaikissa repuissa on pehmustetut paneelin reunat jalkojen kohdalla. Tulassa pehmusteosan pituus on 20cm, Wompatissa 12cm ja Kinderpackissa 16.5cm. Myös pehmusteosan paksuudessa on eroa, Tulassa ja Wompatissa pehmustetta on enemmän kuin Kinderpackissa.


Tulassa ja Kinderpackissa hihnojen päässä on kuminauhat, joilla saa ylimääräisen hihnan käärittyä rullalle. Kiva ominaisuus, joka siisteyttää myös repun ulkonäköä kun hihnat eivät roiku vapaina. Wompatissa on kuminauhalenkit vyötäröhihnalla, joilla olen itse hieman vyötäröhihnaa kiinnittänyt kauniimmin roikkumasta.

Olen nyt testaillut reppuja useamman viikon aikana ja löytänyt sieltä ne omat suosikkini. Kaikista parhaintahan olisi, että voisi valita kaikista repuista ne parhaimmat ominaisuudet ja yhdistää ne yhteen reppuun, mutta valitettavasti tähän ei ole mahdollisuutta... Reppua miettivälle suosittelen, että kannattaa kokeilla mahdollisuuksien mukaan erilaisia reppuja, sillä oikean repun valintaan vaikuttaa niin kantajan koko kuin kannettavankin. Kokeilematta on hankala lähteä suosittelemaan sopivinta.

Kinderpackissa tykästyin paneelin muotoiluun, meillä on ollut myös pienempi standard-koko ja se oli todella kiva reppu edessä kantamiseen. Huppu piilotettuna paneelin sisään miellytti myös, vaikkei meillä unituelle käyttöä olekaan. Kantokorkeus jää minun makuun selässä kantaessa liian matalalle ja olkahihnojen alasolki painaa minulla kainaloihin, mikä tuntuu inhottavalle varsinkin pidempään kantaessa.

Tulassa tykästyin paksuihin olkahihnoihin, jotka ovat todella jämäkät ja pulleat. Kiristeltävyys minun makuun helpointa Tulassa ja jämäkkä vyötärö sopi malliltaan hyvin antaen kivasti lisätukea kantamiseen. Kooltaan hieman liian suuri vielä esikoisellemme, joten siitä pieni miinus tällä hetkellä.

Wompatissa ihastuin pehmeyteen ja siihen, että pääsen itse vaikuttamaan halutessani paljon repun ulkonäköön. Kotimaisuus on iso plussa ja tällä hetkellä Wompat on kooltaan kaikista sopivin pienikokoiselle kaksivuotiaallemme. Rakastan huppuja, joten unituen hiippamalli miellyttää ulkonäöllisesti. Hihnojen kiristelyn tahmeus harmittaa, se on oikeastaan repun suurin miinuspuoli.

Wompat taaperokokoinen on hinnaltaan 150€ (testirepussa olevat lisäädöt +5€), kuoseina valittavana varastovalmiit tai repun saa myös teetettyä samaan hintaan mistä tahansa heidän valikoimassaan olevasta liinasta (omia suosikkejani Vanamo-liinat). Wompatin voi myös teettää omasta kantoliinasta/sopivasta kankaasta, kuten minä tein, ja silloin hinta on 160€. Wompatissa on eniten mahdollisuuksia muokata reppua omien toiveiden mukaan. Wompatit löydät Liinalapselta

Taaperokokoisen Tulan hinta on 125€ ja se on vertailun repuista edullisin. Tulaa on saatavilla varastokuoseilla, ja jos oikein innostuu, niin ulkomailta on mahdollista saada hankittua myös liinakankaista valmistettu Tula. Hinta on tosin sitten aivan eri, ja nopeat sormet saavat olla napsuttamassa, sillä ne reput ovat todella suosittuja! Peruskuoseista oma suosikkini on ehdottomasti zigzag, joka näkyy tällä hetkellä myös sisustustrendeissä! Tula-reppuja Suomeen maahantuo ja myy Ipanainen, sekä useat jälleenmyyjät.

Taaperokokoisen Kinderpackin hinta on 149€. Näitä Suomeen maahantuo Mamsell, joka järjestää välillä myös ennakkotilauksia repuista. Mahdollisuus on myös hankkia omansa suoraan Jenkeistä, jolloin hintaa tullimaksuineen ja alv n. 200€. Kuosit vaihtelevat ja joka viikko julkaistaan uusia/tuodaan vanhoja kuoseja takaisin.

Mukavia kantohetkiä taaperoiden ja muiden isompien kannettavien kanssa, nyt kesää vastenhan on parhaat kantoajat vasta tulossa!

*Tula-reppu testilainassa Ipanaiselta

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Virkattu piparkakkukori-ohje



Kiitos synttärihulinoiden en ole viimeisen viikon aikana ehtinyt virkkuukoukkuun paljon koskea. Jotain kuitenkin valmistui, ja tämän myötä taas sata ideaa lisää mitä pitää kokeilla kun ehtii... Kyseessä siis perusohjeella tehty kori, johon virkkasin piparkakku-reunan tuomaan vähän eloa ja vaihtelua. Kori pääsi kerämään tv-tasolle kertyvän pikkutavaran mutta tämä olisi kiva myös kukkaruukun suojana (jos harrastaisi kukkien elossa pitämistä...).



Ohje:

(Kori virkataan ympyränä ja kierrosten vaihtumiskohdassa vain jatketaan matkaa eteenpäin. Itse tykkään laittaa vaihtumiskohtaan silmukkamerkin, helpottaa tekemistä kovasti.)
1. krs: Tee magic loop-aloitussilmukka ja virkkaa lankalenkkiin 10ks (10)
2. krs: Virkkaa jokaiseen silmukkaan 2ks (20)
3. krs: Virkkaa joka toiseen silmukkaan 2ks, ja väliin 1ks (30)
4. krs: Virkkaa joka kolmanteen silmukkaan 2ks, ja väliin aina 1ks (40)
Käännöskierros: Virkkaa silmukan takareunaan 1ks jokaiseen silmukkaan (40)
Reuna: Jatketaan virkkaamalla 1ks jokaiseen silmukkaan toivotun korkeuden verran. Omaani tein 8 kierrosta.

Piparkakkureuna:
(Jätä 1 s väliin, 5 p seuraavaan silmukkaan, jätä 1 s väliin, 1 ps seuraavaan silmukkaan), ja tätä toistetaan kierros loppuun.

Päättele työ ja valmista tuli!


sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Pitsipompom-ohje

Eilen tein vain muutama tunti ennen juhlia pari pitsi-pompomia lisää, joten tässä pikaisesti näpsityt ohjekuvat:

Lähtötilanne eli iso kasa toisissaan kiinni olevia kakkupapereita. Käytin jälleen Pirkan kakkupaperisettejä, jokaisessa 6kpl 3 eri kokoista paperia, näitä kului 3 pakettia. Kakkupaperit irroitellaan varovasti toisistaan, ja jaetaan kokojen mukaisesti.

Paperit taitellaan kahtia ja asetellaan kahteen pinoon (minulla 9 kappaletta/pino)

Paperit asetellaan päällekkäin niin, että taitteen selät ovat vastakkain ja kiinnitetään tiukasti langalla jättäen pitkä häntä kiinnitystä varten.

Aloitetaan loppusilaus eli paperit liimataan niin, että joka toinen paperi liimataan viereiseen yläreunasta, ja joka toinen alareunasta. Näin edetään kiertäen koko pallo ympäri, pöyhennetään ja tasoitellaan, ja se on siinä! Itse käytin liimaamiseen kuumaliimaa, jolloin kiinnittyminen on nopeaa ja pysyy hyvin.

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Unihiekkaa ja Tulan kilpailu


 (Liinana iki-ihana pitkä Chunky, tähän taitaa olla unihiekkaa kudottuna...)

Kukahan nappaisi tämän äidin liinaan nukkumaan, nyt maistuisi uni lämpimässä sylissä <3  Juhlat huomenna ja lasten kanssa yritetty ilta pitää järjestystä yllä miehen ollessa töissä, sanotaanko että äiti on vähän väsynyt... Mutta ihanaa saada vieraita kauempaakin, liian harvoin näkee kauempana asua ystäviä.

Kuvalla osallistuin fb:ssa Tulan kilpailuun, johon myös sinä voit osallistua helposti:
"Kantaminen on ihanaa, etenkin Lapsimessuilla! Osallistu Tulan kilpailuun ottamalla ihana kantamiskuva ja lisää se Facebookiin tai Instagramiin käyttäen hashtagia #kantaminenonihanaa. Muista muuttaa kuvan asetuksista näkyvyys julkiseksi. Palkinnoksi arvotaan vapaavalintainen Tula kantoreppu!"

Palkinto on mahtava, minä tietäisin kyllä heti mikä reppu muuttaisi meille... Harmaa taaperokokoinen Zigzag saisi meiltä varmasti rakastavan kodin!

torstai 10. huhtikuuta 2014

Juhla-askarteluja

Toteutusidea näihin pääsiäismuna-askarteluihin on uusimmasta Unelmien talo ja koti-lehdestä, joissa Kaunis Pieni Elämä-blogin Anne esitteli idean. Ohjeessa käytetään kaksipuoleista paperia, ja koska sellaisia ei kotoa löytynyt, täytyi alkaa etsimään muuta sopivaa paperia. Anne vinkkaa käyttämään yhtenä vaihtoehtona valkeaa kopiopaperia, mutta halusin näihin vähän enemmän väriä. Sisustusbloggaajien kierroksella saimme Decorasta ison kasan kuvastoja ja kun ne oli luettu sekä ihanat kuvat haaveiltu, pääsivät ensimmäiset kuvastot saksittavaksi uuteen muotoonsa. Ohjeen silkkinauhan sijaan halusin jotain luonnonmateriaalia nauhaksi, ja juuttinaru sopii minusta näihin hieman rouheampiin pääsiäismuniin todella hyvin. 

Siellä niitä on, ihania kauniita tekstiilejä, sohvia ja kesätunnelmaa, nämä pallot taisivat olla Linumin kesämalliston kuvastosta.


Meillä on viikonloppuna lasten yhteiset syntymäpäiväjuhlat ja niitä varten olen iltaisin tehnyt pieniä askarteluja. Blogikierroksella näin Coloressa ihania pom-pom-palloja, mutta kun diy-idealla mentiin niin vastaavaahan täytyi kokeilla tehdä itse. Esmeralda's-blogissa on todella hyvät ohjeet silkkisiin pompomeihin, mutta minä halusin kokeilla tehdä oman pitsiversioni. Käytin pitsi-pompomeihin Pirkan kakkupapereita, joita myydään kolmen eri kokoisen kakkupaperin settinä. Toteutusidea sama kuin pääsiäismunissa ja tältä ne näyttävät valmiina:




Minusta näistä tuli todella suloisia, ja hyvin meidän näköisiä. Taitavat jäädä tuohon vielä hetkeksi syntymäpäivien jälkeenkin!

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Odotettu lyhäri-Chunky saapui


Nyt tuli sitten ystävänpäivä, syntymäpäivä, hääpäivä ja äitienpäivä yhtäaikaa kun eilen mies toi illalla töistä tullessaan Chunky Slings-kantoliinan, pituus 3. Täältä voit kurkata sen minulta jo löytyvän pitkän liinan samalta valmistajalta. Kyseessä on slimmiin syklaamin loimeen tehty liina, johon valitsin itse kuteeksi luumun värisen puuvillan. Ensimmäiset kantokokemukset ovat takana ja ihana liina, eikä vaadi kovin paljon kesyttelyä.

Hieman löysäksi jäänyt sidonta mutta liinan väri näkyy kauniisti, ja mikä kiilto vaikka on "vain" puuvillaa!

Toiveena oli keskimerkki, joka sulautuisi kauniisti liinan väreihin ja Raisa onnistui kyllä täydellisesti. Taitaa minun liinamaku värien puolesta olla tiedossa :)

Selvästi ohuempi harteilla kuin normaaliin, paksumpaan loimeen tehty Chunky. Ihana tämäkin, käsinkudotuissa on ihan eri tuntuma konekudottuihin verrattuna!

Solmu jo sen kertoo, että nyt ei ole paksukaisesta Chunkysta kyse, sillä solmu on hyvin maltillisen kokoinen. Kyydissä "Peppi Pitkätossu"-tyylin esikoinen, hyvin keikkuu ja pystyy suoristelemaan jalkoja halutessaan.

Mikä parasta, tämä toimii mainiosti ns. kaulaliinalyhärinä eli voi hyvin käyttää kaulaliinana ja napata tarvittaessa käyttöön.

Vertailuna paksukais-puuvillainen Chunky alla ja uusi slimmin loimen päällä.

Slimmin loimen liinassa Rondo-kuvio on hivenen pienempi kuin peruspaksuisessa.