Marjaista villaa

Huovutettuja sukkia tehdessä ei koskaan voi olla täysin varma siitä, mikä lopputulos tulee olemaan. Erityisen ihanan lisäjännityksen näihin sukkiin toi liukuvärjätty villa, joka tuo kivan säväyksen ja eläväisen väripinnan. Minulle värisävyt tuovat mieleen syksyisen marjametsän, luonnon sävyjä parhaimmillaan! Huovutetuilla pohjilla olevia sukkia on kovasti kyselty ja odotettu, ja nyt niitä kaksi paria löytyisi.

Varsi on paksua 100% merinovillaa luonnonvalkoisena ja 100% villaa olevan pohjan värit menevät pinkistä tummaan kanervaan. Varren pituus on venyttämättä 22cm ja varren voi joko rutata nilkkaa kohti tai venyttää pitkäksi menemään lapsen polven yli. Pohjan ulkopituus on 14cm. Sukkien hinta 30€ + toimituskulut 2€. Tilaukset ja kyselyt toivon sähköpostilla minttuliinidesign@gmail.com

Varsi on paksua 100% merinovillaa oliivinvihreänä ja 100% villaa olevan pohjan väri on luonnonvalkoinen. Varren pituus on venyttämättä 19cm ja varren voi joko rutata nilkkaa kohti tai venyttää pitkäksi menemään lapsen polven yli. Pohjan ulkopituus on 14cm. Sukkien hinta 30€ + toimituskulut 2€. Tilaukset ja kyselyt toivon sähköpostilla minttuliinidesign@gmail.com

Viikko alkaa kauniilla auringonpaisteella ja kunnon pakkasiakin on jo pohjoiseen luvattu. Kyllä se talvi sieltä tulee!

Vaaleanpunaiset villaihanuudet eli villasukat huovutetulla terällä

Näiden esittelyä olen odotellut jo hetken, sillä "tuli pari muuttujaa". Niinkin yksinkertainen asia kuin pyykinpesukone hajosi juuri samalla hetkellä kun päätin, että seuraavaan koneelliseen laitan nämä huopumaan. Onneksi lopulta koneen rummun takaa löytyi vain kivi (kiitos kiviä keräilevä kuopukseni...) ja nyt on sukatkin valmiit lähtemään testiin. Värit on aika superihanat ja mätsää ihanasti samaan tilaukseen menevien Roses Pimpernel-ponnarien kanssa. Sukat saavatkin siis nimekseen Roses Pimpernel-sukat.  

Sukkien varsi on lämmintä ja paksua 100% merinovillaa, joka on ollut ihan meidän lempimateriaali herkkäihoisten lasten kanssa. Merinovilla on superpehmeää, kuin pumpulin kosketus pienissä jaloissa. Ja myös kestävät, sillä lapsilla oli koko talven samasta langasta tehdyt merinovillaiset sukat ulkoillessa eikä sukissa näy kulumista yhtään. Merinovilla kestää myös konepesun. Sukkien teräosa on 100% villaa, joka on konehuovutettu. Huovutettu villa on lämmintä, paksua ja jämäkkää, mutta muotoutuu jalkaan käytössä. Sukat on suunniteltu kantamista varten, joten niissä on superpitkät varret, joita voi käyttää joko rutattuna tai vetää suoraksi lapsen polvitaipeisiin saakka. Nämä ovat myös ihanan lämpimät vaunuissa nukkuvalla vauvalle, suosittelen kokeilemaan viluvarpaille! Mahtuvat myös Stonzien sisään lisälämmikkeeksi linerzien vaihtoehdoksi. Alle suosittelen merinovillaista villasukkaa, keinokuituiset ja puuvillaiset sukat eivät pidä samalla tavoin lämpimänä kuin kaksi kerrosta villasukkaa paljaalla iholla. Terveisin kahden viluvarpaan kylmävarpainen äiti, joka itsekin ulkoilee syksystä lähtien paljaalla iholla merinovillaa käyttäen.

Laadukkaita materiaaleja ei voita mikään ja tällaisesta väriyhdistelmästä ei voi tulla kuin kaunis lopputulos. Sukkien tekijänä en kuitenkaan ole minä vaan äitini, jonka kanssa meillä on yhteistyö sukkien osalta. Olisi ihana ehtiä tehdä kaikki itse, mutta taitavalle tekijälle on helppo luottaa langat. Sukat ovat tulossa Minttuliini Designin valikoimaan, kunhan saadaan testaajalta käyttökokemuksia ja tuntumaa. Tarkoitus on tehdä sukkia kahdessa eri koossa, nämä ovat isommat ja sitten pienille suloisille pikkuvarpaille omansa.

Louhittaren luolassa

Minussa asuu pieni lankahamsteri ja voin myöntää, että lankoja on kertynyt aika monta muovilaatikollista. Kaikelle on kuitenkin käyttönsä kunhan se sopiva aikarako ja käsityö aina löytyy, joten en ota niistä stressiä. Kun näin facebookista, että Louhittaren Luola on Taitoshop Maakarissa ihanine lankoineen, tiesin missä minunkin pitää olla. Ja voi sitä värien määrää, enkä ollut ainoa hullaantunut lankojen ääressä...

Nämä oli aivan superpehmeitä 100% merinovillaa, mutta huivitarkoitukseen ehkä minun makuun hivenen liian kirjavia. Täytyy pitää silmät auki muiden värien suhteen, eiköhän näitäkin talvea vasten tule lisää!

Lähdin hakemaan ohuempaa Ilmatarta mutta vaikka sitä ei ollut mukana, en silti tyhjin käsin poistunut. Vaaleanpuna-pinkki Väinämöinen pomppasi käsiini ja raitalangan pongasin ihan viime tipassa. Nyt täytyy vain hankkia ohuemmat puikot ja ohje tämän paksuiselle langalle, tai ainakin suuntaa oikeasta silmukkamäärästä. Tiedän jo, että haluan opetella tekemään valepalmikko-resorin ja muuten sukka saisi olla yksinkertainen perussukka. Aloittamista odotellessa nämä pitää saada lankahyllyyn esille, tällaisia väri-iloitteluja ei saa laatikkoon piilottaa!

Lumiperhonen

Lomaillessa oli toki omatkin käsityöt mukana, mutta melkein yhtä kivaa oli käydä ihailemassa muiden tekemiä. Äkäslompolossa sijaitseva Taide- ja käsityögalleria Lumiperhonen oli positiivinen yllätys todella monipuolisella tarjonnallaan. Kuvittelin sisään mennessäni piipahtavani pikaisesti mutta toisin kävi, kuten minulle yleensäkin...

Puumuun tuotteet ihastuttivat, harmikseni näistä ei googlen haulla löytynyt mitään tietoja tai myyntipaikkoja.

 Niin kauniita ja herkkiä kynttilöitä, miten tällaisia raskisi polttaa!

 Villaa löytyi niin tsi-tyypeille kuin valmiista töistä nauttiville.

 Suloiset eläinhahmot on minun pahimpia heikkouksia, mutta onneksi nykyään osaan kysyä ainakin joskus itseltäni "mihin minä tämän laittaisin".

 Kettuja, kettuja, ihania kettuja!

 Tuttuja tuotteita Anna-Riitan aitalta, hänen korujaan löytyi myös Lumiperhosesta.

Vanhoista lusikoista tehdyt tuulikellot olivat todella kauniita ja täytyy myöntää, että nyt on tällaisella tuulikelloja vihaavallakin omansa. Nyt vain miettiä, että malttaako laittaa ulos vai etsisikö paikan keittiön seinältä, siinäpä sopiva pulma tähän lauantai-iltaan.

Lomatunnelmia ja vinkki pyöräilykypärän alle

Pohjoisen loma ohi ja mukavat muistot jäljellä, sekä toki hirmuinen määrä kuvia! Ensimmäiset
koneelliset pyykkiä on jo ehditty pestä ja lapset nukahtivat yöunille heti peitot päälle saadessaan. Blogissa pysytään silti lomatunnelmissa vielä muutama päivä, sillä mulla on teille tosi kivoja juttuja näytettävänä.  Loman kohokohtiin kuului Konijänkän lisäksi ehdottomasti gondoli-hissi. Kova tuuli taukosi yhdeksi päiväksi ja silloin ajeltiinkin kahteen otteeseen. Välipalaa huipulla on vaikea voittaa...

Uusi Ipanaiselta tilattu potkupyörä oli lomallakin mukana ja onhan tällä ehditty huristella! Kuinka kevyen näköistä sillä liikkuminen onkaan ja tasapaino on kehittynyt todella paljon. Nyt on edessä toinen kesä potkupyöräillen ja tuplarattaat ovatkin lähdössä myyntiin tarpeettomina.

Pienenä vinkkinä suosittelen todella lämpimästi Manymonthsin merinovillaisia kypärälakkeja, ihan tosi kivoja pyöräilevälle näin ilmojen ollessa vielä viileitä. Meillä on ollut näitä jokaisessa koossa ja ollut käytössä niin kovilla pakkasilla paksun toppalakin alla, keväällä trikoopipon alla ja näin pyöräillessä. Isoin koko menee myös pienipäiselle aikuiselle! Malliltaan ihan tosi mahtava liikkuville lapsille, suojaa tosi hyvin rintakehää ja niskaa eikä pyöri päässä.

Taaperokärryyn oli kivaa kerätä rännistä tippuvaa vettä, selkeitä kevään iloja! Nyt saakin pestä toppapuvut odottelemaan seuraavaa talvea ja pakkasia, tätä hetkeä on niin odotettu. Vaikka talvesta tykkäänkin, niin kyllä kesä vain vie siitä voiton. Lumisista maisemista haravointiin, siinä suunnitelmat huomiselle!

Ipanainen, myymälässä ja messuilla

Jos jotain odotin Helsingin reissulta Lapsimessujen lisäksi niin Ipanaista! Lähdettiin etsimään liikettä navigaattorin avulla kävellen, kun matka oli lyhyt ja ilma kaunis. Mitä lähemmäs liikettä tultiin, niin sitä enemmän "maamerkkejä" alkoi näkyä. Ensin kantotakki, sitten liinakyydissä pikkutaapero ja kaikki tulossa samasta suunnasta. Olimme siis matkalla oikeaan suuntaan. Kun vastassa liikkeessä on tällainen näky, niin menihän siinä hetki jos toinen ihaillessa. Pikainen pyrähdys tosin ensin kirpparipuolella, jossa ei tarvinnut yksin rekkejä läpi käydä. Kuten yleensä kirppareilla, on isommille lapsille vähemmän tarjontaa mutta yhden Polarn o. Pyretin paidan esikoiselle löysin.

Tulan kudottuja liinoja, joista pinossa on edelleen ainoana liinana toiseksi alimmainen Priya Orchid. Sen yläpuolella oleva pinkkisävyinen Priya Petunia huutelee niin minun nimeä, olisi muuten aika herkku kesäliina! Minulla on ollut alin liina ja ylimmäinen keltainen on käynyt testikiertueella kokeiltavana, joten voisiko tätä sanoa jo iloiseksi jälleennäkemiseksi.

 Girasolin raitaliinoja sekä kotimaisia Vanamoita.

Jos käyttäisin enemmän rengasliinoja, niin vihreä-luonnonvalkea sydänkuosinen Tula Love Creme de Menthe löytyisi jo omasta hyllystäni vierailun jälkeen. Niin kauniit sävyt!

Ipanainen mainostaa rakastavansa villaa ja niin rakastan muuten minäkin! Harmi kun Manymonthsin lapasissa ei ollut enää pieniä kokoja jäljellä, nyt olisi paras sesonki käynnissä.

 Imetys- ja liinakoruja tekevänä ei koruja voinut Ipanaisellakaan ohittaa. Nämä ovat materiaaliltaan lapsillekin turvallista silikonia.

Ipanaisen virkatut imetyskorut ovat Koukun käsialaa. Meillä on molemmilla oma, tunnistettava tyylimme koruissa ja toisen työtä on aina kiva ihailla. Musta-harmaa-valkea -sävyinen oli näistä oma suosikkini. Vai johtuiko se sitten siitä, että koru tuntui omalle kun itselleni olen lähes vastaavilla sävyillä korun tehnyt. Ehkä joskus minunkin korut ovat jälleenmyynnissä jossain, kovasti sitä kohti tässä ollaan toivottavasti menossa!

Ipanaisen osasto löytyi myös Lapsimessuilta ja siellä ei tarvinnut yksin olla! Yllättäen helmiä taas hipelöin pitkään, mutta sitä juuri omaa värisävyä ei tällä kertaa löytynyt.

Wompatit upeista Vanamo-liinoista, ehkä messubudjetin onneksi näitä ei esikoulukokoisina ollut.

 Päällimmäisenä Vanamo ja alimmaiset Girasoleja, Wompatteja nämäkin.

Moni kävi rohkeasti kysymässä apua ja tiedän monen poistuneen osastolta uuden repun tai liinan kera. Sain odotella saadakseni edes muutaman kuvan nurkkauksesta, sillä kuhina oli jatkuva.

Ipanaista voisi tituleerata kantajien pyhiinvaelluskohteena Suomessa, vastaavaa ei muualta löydy. Pieneen tilaan on mahdutettu paljon kivoja, erilaisia tuotteita ja suosittelen kyllä vierailua pidemmänkin matkan päästä. Tänne kannattaa tulla ajan kanssa ja varsinkin kantovälineitä ostaessa on mahtavaa saada asiantuntija-apua aina liikkeen aukioloaikoina.

Huovutetut villasukat ja menovinkki Oululaisille

 

Syksyn myötä saapuneet sateet ja hämäryys ovat tuoneet todellisen haasteen kuvaamiselle ja moni asia odottelee vähän valoisampaa päivää päästäkseen kameran ikuistamaksi. Tänään uhmasin kuitenkin sadetta ja tuulta ja kävin kuvaamassa eilen valmistuneet sukat vesisateessa. Lapset katselivat miehen kanssa ikkunan takaa kun äiti häärää villasukkien kanssa märällä nurmikolla. Onneksi meillä ei ole kuin yhdellä naapurilla näköyhteys takapihalle...

 

Sukkien varsi on baby alpakkaa ja huovutettu teräosa jotain villaa, jota myytiin Lankamaailman merinovillahyllyn oikeassa alanurkassa (eli suomeksi vyöte hukkui jonnekin välille Oulu-Ylläs-Rovaniemi). Rakastan noita ruskean eri sävyjä, ihan täydelliset syyssukkiin.

Mutta se mikä ei ole täydellinen, lähellekään, on tuo varsi. Huovuttui pahasti koneessa, vaikka pitäisi olla konepesun kestävää villaa. Harmittaa tosi pahasti, se kun menetti myös aika paljon korkeuttaan. Myyjän kanssa langat valittiin juuri kyseisiin sukkiin, nämä olivat minulle ensimmäinen huovutuskokeilu. Minulla on samaa lankaa vielä esikoisen sukkiin, ja mietinnässä nyt, että pitääkö kokeilla huovutusta eri tavalla vai hankkia täysin uusi lanka varsiin.




Ihanat sadepisarat ja naapurin pihalta meille lennelleet vaahteran lehdet.




Sukat pääsevät viluvarvas-kuopukselle päiväunikäyttöön Stonzien kanssa käytettäväksi, pienestä ylimääräisestä huopumisesta huolimatta ovat juuri täydellisen sopivat tällä hetkellä. Ohje omasta päästä sovellettuna (ja vain kerran purettuna!), pitkälti perusvillasukan kaavaa noudattaen.

Huomenna ja sunnuntaina on kädentaitomessut Oulussa ja sinnehän on heti aamulla suunnattava. Ostoslista jo kirjoitettuna ja mieli avoinna heräteostoille, voisiko paremmin viikonlopun aloittaa!

Villahulluus

Kuopus on oikea vilukissa mitä tulee ulkoiluun ja siksi meillä luotetaankin villaan vaatemateriaalina. Hän nukkuu päiväunensa aina ulkona ja on päästä varpaisiin merinovillaan puettuna. Villa on siinäkin mielessä hyvä materiaali, että se antaa anteeksi myös pienen liikapukemisen. Villa hengittää ja lapsen hikoillessa villavaatteissa ei vaate mene koskaan märän ja kylmän tuntoiseksi kuten puuvillaisten vaatteiden kanssa kävisi.

Tällaisissa vaatteissa kuopus tälläkin hetkellä ulkona nukkuu. Alimmaisena on polarn o pyretin merinovillainen body sekä housut, käsissä on minun tekemät silkki-merinovillasukat (lapaset pitäisi aloittaa ettei tarvitse veljen sukat käsissä nukkua...) ja jaloissa alimmaisena ruskovillan sukat ja niiden päällä muutama ilta sitten valmistuneet tosi paksut villasaappaat. Päässä on Manymonthsin kypärälakki ja päällimmäisenä mummon tekemä paksu villahaalari. Haalari alkaa käydä jo pieneksi, se on esikoiselle tehty ihan vauvana ja palvellut siis useamman talven jo. Onneksi uusi on jo odottamassa!

Saappaat tein kaksinkertaisella langalla Dropsin Big Merinosta, koukulla 6.5. Crochet Rain Boots-ohje ihanasta Repeat Crafter Me-blogista, kannattaa kurkata muitakin ohjeita. Nämä valmistuivat yhdessä illassa ja onnistuin tekemään helppoon ohjeeseen virheen jos toisenkin. Onneksi molemmissa tossuissa on samat virheet, joten ovat silti keskenään samanlaiset...

 

Varren kahvat on minusta ihana yksityiskohta tässä mallissa. Ostin kuopukselle talvea varten Stonzit ja nämä menevät myös hyvin niiden alle paksuksi lämmikkeeksi. 

Tarkkaa silmäilyä saappaat ei kestä, mutta pääasia on, että jalkaan sopivat hyvin ja ovat todella lämpimät sekä konepestävät. 

Luottotuote meillä on ehdottomasti Manymonthsin kypärälakki. Lämmin ja malliltaan aivan loistava! Vaikka kuinka lapsi pyörii ja hyörii, pysyy lakin pitkät lipareet varmasti puvun sisällä. Tätäkin on pesty jo monesti, käytössä nyt kolmatta talvea ja voisi myydä vielä hyväkuntoisena, pinta ei ole edes nyppyyntynyt.