perjantai 31. tammikuuta 2014

Tässä sitä taas ollaan...

Ensimmäinen blogikirjoitus on varmasti aina se vaikein, saada ne ensimmäiset rivit kirjoitettua ja kerrottua, miksi blogiini kannattaisi palata myös jatkossa. Mutta aloitetaan jostain! Blogin takaa löytyy hoitovapaalla oleva kahden pienen pojan äiti ja vielä hetken voin sanoa, että minulla on kaksi alle 2-vuotiasta lasta... Arki on siis hulinaa ja vilskettä, touhua ei meidän perheessä puutu. Rakastan arjen pieniä hetkiä ja niiden tallettamiseen perustin blogini. Kantoliinat, virkkaus, leivonta ja valokuvaus ovat lähellä sydäntä ja niistä löytyy sitä pientä taikaa, mitkä piristävät mieltä.

Tekstin otsikkokin viittaa siihen, että kyseessä ei ole ensimmäinen blogini, vaan kirjoitin ensimmäistä blogiani esikoista odottaessani. Sinne oli ihana purkaa kaikki tunteet ja muistot, nyt on kaikki muistissa ja blogin henkilökohtaisuuden vuoksi se ei enää ole muille luettavissa. Yhteisöä, minkä blogini kautta sain ja sitä kanssaelämistä jäin kaipaamaan, ja pitkään on tarkoituksena ollut uusi blogi aloittaa. Tässä siis ollaan, tervetuloa mukaan seuraamaan meidän perheen Pieniä hetkiä <3