Avainkaulanauha

Tilaustyönä valmistui avainnauha, jonka teossa pääsin jatkamaan oman mallin suunnittelua. Harjoituskappaleita tehdessäni mietin, että kolmea narua vierekkäin en laita, mutta kuinkas kävikään. Eräänä yönä taas valvoessani ja unta odottaessani mietiskelin, että mikä tekisi avainnauhasta hieman tyttömäisemmän, hempeämmän ja minun näköiseni. Kahdella nauhalla vaihtoehdot tuntuivat kovin vähäisille kunnes keksin, että kolmella saisin tehtyä lettiä! Pelkäsin kolmen vierekkäisen nauhan tekevän yleisilmeestä liian tunkkaisen ja mustan mutta lisäämällä helmiä tiheämmin yleisilme pysyi värikkäänä.

Avainnauhassa puuhelmien väreinä on tumma sininen, vaalea sininen ja keskiharmaa, nauha on mustaa vahattua puuvillanyöriä. Mieleni tekisi kovasti kokeilla myös muita materiaaleja nauhaan ja kunhan seuraavaa helmitilausta teen, niin samalla tilaan myös materiaaleja testattavaksi. Vaaleampi nauha tuntuisi enemmän omalle, vaikka tokihan musta on aina musta (ja sitä saa paikallisesta liikkeestä...)

Avainnauhassa on turvalukko niskassa, joka lisää turvallisuutta nauhan käytössä.

Tällä viikolla onkin ihan erilaiset hulinat tiedossa ja viikko huipentuu lasten yhteissynttäreihin. Tänä vuonna mennään merirosvoteemalla ja Pinterest onkin ollut ahkerassa käytössä. Hauskoja ideoita otan mielelläni vastaan pienen budjetin juhlakoristeluihin!

Pääsiäisaskartelut

Pääsiäisaskarteluja suunnitellessa ensimmäinen ajatus oli heti pajunkissat ja niiden koristelu höyhenin, joka olisi sopivan helppoa molemmille lapsille. Pääsiäisnoitien käytyä virpomassa saimme muutaman oksan ja samalla alkoi pikkuhiljaa myös allergiaoireita näkyä. Vetisevät silmät jokaisen ruokailun yhteydessä ei ole mukavin tapa viettää pääsiäisviikkoa, joten pajunkissat pääsivät takaisin ulos ja askarteluihin piti keksiä uusi idea. Koristeiksi askarteltiinkin pahvimunia, joihin lapset saivat piirtää sekä liimailla höyheniä. Kuopus jaksoi askarrella n. 2min, jossa voi olla jo pientä Lapin lisää. Esikoinen puolestaan odotetusti tykkäsi kovasti ja hänen kanssaan askartelimme monta munaa, jotka sitten liimasimme yhteen ja kiinnitimme narulla keittiön kattokruunuun roikkumaan. Mieluisimmat sulkavärit tulivat hyvin askarrellessa esille, sillä suurin osa munista on koristeltu vaaleanpunaisilla, liiloilla ja oransseilla sulilla.

Vielä hetki aikaa osallistua lippuarvontaan, arvonta päättyy huomenna sunnuntaina klo 21.

Meillä on juhlat!

Tänään vietettiin kauan odotettuja ja suunniteltuja lasten 2- ja 3-vuotissynttäreitä ja teema valittiin jälleen lasten mieltymysten mukaan. Lentokoneet on tällä hetkellä kova sana, ja koska viime vuonna tätä jo mietittiin, niin nyt oli aika toteuttaa. Pinterest oli apuna juhlien suunnittelussa ja ilman sitä olisi kyllä jäänyt ideat paljon vähemmälle. Lasipurkit saivat kylkeensä potkurit ja pöytää koristi kiitorata lentokoneineen.

Ihastuin tähän helppoon kakkuideaan heti sen nähtyäni pinterestissä ja kakku syntyikin todellisella yhteistyöllä. Anoppi valmisti kakun kuorrutteita vaille valmiiksi ja me tänään äidin kanssa viimeisteltiin kakku sokerikuorrutteella sekä pilvikoristeilla.

Vaikka jostain lehdestä vasta luinkin, että coctailtikku-siilit ovat jäänne 80-luvulta, niin meillä tämä suosikki silti toteutettiin ensimmäistä kertaa. Ei tosin siilinä vaan toki teeman mukaisesti lentokoneena. Siivet, potkuri ja renkaat on kiinnitetty vesimeloniin coctailtikuilla ja tämän askartelu oli kyllä niin kivaa!

Isäni teki hurjan määrän coctailherkkuja ja varsinkin juhlien loppua kohden alkoi tikut vähentyä huimaa vauhtia. Kivaa pikkunaposteltavaa pöydän ääressä jutellessa ja maistui niin aikuisille kuin lapsille.

Lasten juhla-asuina ihanat Iloisen kettuliinin Ilvekset farkkujen kanssa. T-paidat oli erittäin hyvä valinta, sillä vauhtia ja vaarallisia, hikisiäkin tilanteita ei juhlista puuttunut. Joustocollege oli minulle materiaalina uusi tuttavuus ja erityismaininta siitä, että pienet ruokasotkut ja kakun kermat lähtivät nopeasti pyyhkimällä hyvin pois jättämättä jälkeäkään puseroille. Illalla oli lapsilla päällään puhtaat puserot ja tätä ei monena päivänä voi sanoa. Lapset ovat mallia kukkakeppi ja kapealla mallilla toiveen mukaan toteutetut paidat istuivat kauniisti päälle.

Esikoisen versio asukuvauksesta, yhtä innokas kameran edessä olija kuin äitinsäkin...

Muistatteko vielä haaveiluni aitalla Linnunlento-mekosta? Tässä se nyt sitten on, oma Linnunlento taskullisena liivimekkona! Lähdin ostamaan liivimekkoa ihan toisessa kuosissa, mutta eihän minulle kestä sanoa, että kaikki mallit on saatavilla koko kangasvalikoiman kankailla.... Linnunlento on joustocollegea samoin kuin poikien paidatkin ja ihan loistava juhlakangas myös aikuiselle. Ei rypisty, sitä ei tarvitse yhtään varoa lasten kanssa touhutessa ja tukevampana kankaana piilottaa myös keskivartalon ongelma-alueet laskeutuen kauniisti. Pituutta on tarpeeksi, jotta voi pitää myös kesämekkona ja minä en todellakaan meinaa tätä säästellä kaapin koristeena.

Voiko olla kauniimpaa ja herkempää kangasta ja vielä minun tämän hetken lempiväreissä! Valo tosin tekee kuvissa ikävän haaleuden kankaaseen, todellisuudessa värit ovat voimakkaat. Aitalla näkemäni lasten versio oli tehty mintun värisellä resorilla mutta toiveesta sain omani mustalla. Kankaan pohja on tummanruskea mutta musta sopii silti kivasti ja ei vie liikaa huomiota kankaalta.

Mintunvihreä on uusin heikkouteni, joten se oli luonnollinen valinta myös koruksi. Korussa on uusi, pienempi kukkarengas sekä pienemmät virkatut helmet, sillä halusin korun yleisilmeestä kevyen. Valkeat helmet valitsin sopimaan mekon sävyihin ja minusta tästä tuli kyllä todella mekon tyyliin sopiva. 

Muu juhlaväki jo nukahtanut, itse vielä nautiskelen hetken juhlatunnelmaa fiilistellen. Oli kyllä niin mukava päivä, mutta silti on ihan kiva, että seuraavat isot juhlat ovat vasta vuoden kuluttua...

Ensimmäiset kutistemuovikokeilut

Virkkausten välissä jotain minulle aivan erilaista käsityöpuuhaa, nimittäin kutistemuoviaskartelua. Innostuin näitä kokeilemaan ostettuani myyjäisistä korvakorut, jotka oli kutistemuoveista tehdyt ja todella kivat. Ensimmäiseksi kokeiluksi otettiin lasten kanssa avaimenperien askartelu isovanhemmille joululahjaksi, jonka voi nyt joulun jälkeen blogin puolellakin paljastaa. Kirkas muovi osoittautui kuitenkin lapsille haastavaksi värittää, joten seuraavana päivänä uusi yritys valkoisella muovilla, joka olikin heti paljon helpompaa. Kuvan My Little Pony on ensimmäisestä kokeilusta itselleni tekemä avaimenperä.

Avaimenperien mallin piirsin suurella sydämen mallisella piparkakkumuotilla ja sitten olikin lasten vuoro päästää luovuus valloilleen. He saivat itse valita käyttämänsä värit, kaikki asetettiin tarjolle. Esikoinen innostui puuhasta kovasti ja kertoi koko ajan tekevänsä niitä mummolle ja papalle. Kuopus keksittyi piirtämään omiin käsiinsä, mutta saatiin onneksi väriä myös muovillekin.

Valmiit väritykset matkalla uuniin. Värit harmittavasti leviävät lasten käsien myötä liukkaan muovin pinnalla, mutta ainakin niissä näkyy touhuamisen ja innostuksen jäljet.

Hauskin osuus on ehdottomasti muovien sulamisen seuraaminen uunissa.

Käpristyy, käpristyy! Jos ei ohjeita olisi lukenut ja kuullut moneen kertaan tästä reaktiosta, olisi kyllä masennus iskenyt viimeistään tässä vaiheessa. 

Kutistuneet ja paksuuntuneet valmiit askartelut avaimenperälenkkejä vailla. Värien muutos uunissa käynnin jälkeen on huima, tulevat paljon voimakkaammaksi. Monta ideaa mitä kutistemuovista voisi tehdä ja uuden lasertulostimen myötä nykyään on myös paljon helpompi hakea ja tulostaa malleja myös netistä. Ehkä ne korvakorut voisi olla seuraava kokeilu, nyt on jo vähän osviittaa miten muovi käyttäytyy uunissa ja kuinka paljon (TOSI paljon) muovi kutistuu.