Lippujuhla 2015

 

Käsityökortteliin urakointiin tuli sopiva tauko torstaina, kun Oulussa vietettiin Puolustusvoimain Lippujuhlan päivää. Kun tiedossa oli, että paikalla on nähtävillä niin hawkit, armeijan kulkuneuvoja kuin pelastuslaitoskin, ei tapahtumaa vain voinut jättää väliin. Aurinkoinen sää oli omiaan ulkotapahtumalle ja me varauduttiin tungoksiin kantorepuilla. Näin päästiin aina lähelle ja ujompi esikoinenkin uskalsi kiikkua paloautoon repun kyydissä. Huimapäisempi kuopushan olisi joka kulkuneuvossa istunut pitkäänkin ja olisi painanut jokaista nappulaa, jos ei väliin olisi ehtinyt.

 Pappa ja mummukin ehtivät mukaan, eikä esikoisen kantajasta ollut kahta puhetta kun lähdettiin kohti torinrantaa syömään. Kädet osoittivat koko ajan eri suuntiin ja kova selostus oli käynnissä, "huomaathan pappa kaiken minkä minäkin".

Kuopuksella alkoi päivä tuntua jo pitkälle paraatin aikana, mutta sujuihan se Kaapon katsominen repussakin. Sai mennä isotkin rekat ja ajoneuvot ohi, mutta katse ei Kaaposta irronnut... Hyvä keskittymiskyky, täytyy sanoa.

Tämä ilta kului pitkästä aikaa ystävän kanssa lenkkeillen ja juoruillen. Melkein kuin silloin joskus kun asuttiin vielä vanhalla kotipaikkakunnalla, oltiin sinkkuja, opiskeltiin ja ostettiin viikonlopuksi yhteinen viinipullo, valkkaria tottakai. Kunnes tulee se kohta kun lähtee kotiin, starttaa farmarin jonka takapenkillä on kaksi turvaistuinta ja ajaa kotiin kauaksi keskustasta. Elämä muuttuu, mutta ystävyys ei <3

Vielä piipahdus Oulun käsityökortteliin

Käsityökorttelissa oli esillä niin paljon kivoja juttuja, etten malta olla kirjoittamatta vielä muutamasta omasta suosikistani. Savi-Jonttu ihastutti mm. suloisilla eläinhahmoillaan, kuinka olikaan upeasti toteutettu niin ilmeikkäitä ja persoonallisia eläimiä. Lammas sopisi omallekin hyllylle, mutta eräs pupunen sieltä jäi kyllä erityisesti myös mieleen... Nuppineulatyynynä toimiva kissa lankakerän kera olisi myös käytännöllinen, aika kiva lahjaidea käsityöläiselle.
 

Rusticanassa ihastuin heti rouheaan materiaaliin, toimisi tosi kivasti tuomassa pientä rouheutta meidänkin niin pastelliseksi ja vaaleaksi muuttuneeseen kotiin. Kierrätysfarkusta valmistetut, yksilölliset vetoketjupussit ovat niin kauniita ja tällaiselle pussukka-almalle aina yksi heikkouden kohde. Näkisittepä käsityövarastoni, pussukkaa toisen perään täynnä erilaisia aarteita ja keskeneräisiä käsitöitä...

Ja Arkkikauppa, oi voi... Miettikää, että tällainen pussukoita paljon käyttävä ja aina vielä yhdestä haaveileva tuijottaa tällaista näkyä kaksi päivää.

Suomen käsityöyrittäjiin kuuluu runsas määrä upeita, lahjakkaita ja persoonallisia yrittäjiä sekä yrityksiä, kaikkiin heihin pääset tutustumaan Käsityökorttelissa.

Paluu korttelin jälkeiseen arkeen

Paluu Käsityökorttelin jälkeiseen arkeen oli hyvä aloittaa siivoamalla, varsinkin kun tarjolla oli apukäsiä sekä siivoukseen että sen aikaiseen lasten vahtimiseen. Siivouksen myötä oli myös kiva saada esille vihdoin oma cupcake-pupuni, joka sopii kyllä niin tyyliltään kuin väreiltään täydellisesti meille. Joulumessuilta asti harmittelin, kun en itselleni pupua tehnyt, mutta ehkä tällaisen puolen vuoden odottelun jälkeen se on entistäkin ihanampi ja suloisempi.

 Orkideani on ollut hyvävointinen jo puolitoista kuukautta, tästä olen ehdottoman ylpeä! Olen oikeasti jopa muistanut uittaa sitä viikottain, mikä on viime aikojen härdellissä ollut hyvä saavutus. Hupparipupu on jäänyt pysyäkseen pöydälle kaveriksi, eivätkä lapsetkaan sitä enää pois kuljeta. Pikkuhiljaa näitä alkaa valmistua myös varastoon myyntiä varten aina tilaustöiden tauoilla. Tilauksia otan kuitenkin vastaan, ja kuten korujakin puput valmistuvat myös toiveväreillä tottakai!

Keittiökin sai siivouksessa pienen pisaran kesää Greengaten perhoskuvioisen koriliinan myötä. Kori löytyi sopivasti jemmakätköistä ja on juuri sopivan kokoinen leipäkoriksi. Joskus hamstraus onkin ehkä hyvästä vaikkei aina juuri sillä hetkellä sopivaa käyttöä olisikaan. Tämäkin kori on tainnut olla viimeksi käytössä pari vuotta sitten edellisessä asunnossa...

Käsityökorttelissa

Ensimmäinen aurinkoinen, mutta tuulinen päivä Käsityökorttelissa takana. Tasaista kuhinaa riitti pitkälle iltapäivään ja varmasti monipuolisesta tarjonnasta löytyi jokaiselle jotakin.

 Rusettipinnit ja -ponnarit oli minun tämän päivän hittituote, ja tiedänkin mitä on edessä tälle illalle. Varasto hupeni hyvin tyhjiin, joten kiireesti tekemään lisää tuotteita huomiselle.

 Cupcake-pupuja pitkästä aikaa! Näitä on kyllä ollut ikävä ja nyt ovatkin tulossa pysyvästi valikoimaan. Päivittelen uudet Käsityökorttelia varten valmistetut tuotteet huomisen jälkeen facebookkiin, sillä valikoima tulee pysyvästi laajentumaan.

 Kiitos myyntiapuna olleen äitini minulla oli mahdollisuus kierrellä myös muiden kojuilla ja toki piti käydä kuvaamaassa Iloisen Kettuliinin vaatteet. Uusi Ilves-väri on aika herkku, ehkä pojille syksyksi uudet paidat tästä?

 Handmade by Heinin tuotteita olen ihastellut jo facebookissa ja osasto olikin ihanan värikäs sekä todella houkutteleva!

Näpertelytaivas ihastutti ihanilla virkatuilla pehmoilla, kuka voisi vastustaa pitkäkorvaista pupua tai leikkisää käärmettä!

Meidät ja monet muut löydät Oulun Kauppatorilta vielä huomenna, tulehan moikkaamaan!

Kukka- ja Eläinpuisto Escurial

Lämmin sää on hellinyt valmistuneita ja loman aloittaneita, onnea teille jokaiselle! Koska meidän perheellä ei juhlia tänä vuonna ollut, suuntasimme Kukka- ja Eläinpuisto Escurialiin ensimmäistä kertaa. Paikasta olin kuullut aiemmin paljon hyvää mutta silti se yllätti. Onneksi olimme varautuneet eväiden kera, sillä aika vierähti hyvin nopeasti ja houkuttelevia ruokailupaikkoja oli useita. Lämmintä oli kuin kesällä mutta vielä puuttuivat hyttyset ja sääsket, ihan loistavaa! Lapset oli huomioitu todella hyvin ja löytyi niin trampoliini, leikkimökki, pallomeri kuin hiekkalaatikkokin. Me menemme ehdottomasti uudelleen vielä tälle kesälle ja suosittelen käyntiä lämpimästi muillekin.

 Puistosta löytyi kekseliäitä tsi-ideoita ja tämä peräkärrystä tehty silta oli kyllä aika hauska. Vesi oli yksi lasten lempijutuista, sillä veden ja pikkukivien yhdistelmä tuntuu olevan hyvin vastustamaton.

Jännityksellä seuraan päivittäin 10 päivän sääennustetta, toivokaahan tekin, että ensi viikonloppuna saadaan nauttia auringosta Käsityökorttelissa!

Pitsiset verkkokassit virkaten

Virkkaukset käsityökorttelia varten jatkuvat aina kun on hetkikin aikaa ja näistä uusimmista verkkokasseista tuli kyllä todella ihanat, enkä millään malttaisi pakata näitä myytävien joukkoon. Inspiraatiota ja ideoita hain pinterestin avulla ja niistä lähdin kokoamaan omaa versiotani. Verkkokassi on oivallinen valinta kesäksi, sillä se menee pieneen tilaan tyhjänä mutta johon uppoaa isokin leluauto. Olisi myös aika kiva mökkituliainen viinipullon kera...

Verkkokassit ovat tulossa Minttuliini Designin valikoimaan myös verkkokaupan puolelle käsityökorttelin jälkeen ja saatavilla tilauksesta todella laajalla väriskaalalla.

Pohjassa on kukkakuvio tuomassa pientä hempeyttä sekä yksityiskohtaa muuten niin yksinkertaiseen malliin.Tämä oli minulle ensimmäinen kokeilu verkkomaista virkkausta ja täytyy myöntää, että jopa tällainen ketjusilmukoiden virkkausta välttelevä innostui.

Ajatuksena on tehdä kassista myös isompi versio meille, jotka kuljettavat aina liian paljon tavaraa mukanaan ja jotka sortuvat yhtä usein myös heräteostoksille. Toimisi kivasti myös kantoliinan kuljettamisessa mukana, silloin kun liina ei olisi käytössä.

Kassi olisi sopiva myös lankaostoksille, hyvin upposi 6 kerää Novitan Miamia ja lisääkin olisi mahtunut. Ehkä tämän voisikin ottaa mukaan aina ostoksille ja sopia itsensä kanssa, että enempää ei saa ostaa kuin kassiin mahtuu. Olkahihnat on niin pitkät, että kassin saa mukavasti olalle tai sitä voi kantaa hihnoista. Meidän kolmevuotias testasi kassia autojensa kanssa ja hyvin toimi myös lapsen käytössä. Ajatuksenani olikin, että tämä sopisi niin lapselle kuin aikuiselle. Uimakassi, reissulelukassi, varakassi toisen laukun sisällä, lahjaksi tai itselle. Mihin käyttöön sinä tätä käyttäisit?

En voi olla näyttämättä miten ihanan löydön tein Metsolan synttäreiltä itselleni. Meinasin ostaa tämän Pupu Tupuna-tunikan jo Lastenmessuilta ja kotona harmitti kun sen alelaariin jätin. Kannatti kuitenkin odotella, sillä nyt sain tämän vielä edullisemmin. Tunikalle jäi hintaa vain 15€, joten enää ei tarvinnut miettiä ostaako vai ei. Kyllä nyt kelpaa hiekkalaatikon reunalla istua ja pitäähän pupuja virkkaavalla oma pupu-tunika olla!

Unipuput matkalla Käsityökortteliin

Niina taisi toivoa lisää unipupuja ja heitä on nyt valmistunut. Olen vasta liittynyt Suomen käsityöyrittäjiin ja olen mukana myös Oulun Käsityökorttelissa 5-6. kesäkuuta, jonne myös nämä valloittavat hahmot matkaavat. Kuinka vaikeaa onkaan valita niistä miljoonasta ideasta, että mitä lähtee kokeilemaan ja millaisella tuotemäärällä. Määrän sijaan päätin heti alussa panostaa laatuun, näin pysyy myös stressin määrä kurissa. Unipuput olivat selvä valinta, sillä niihin ihastuttiin hieman erillä mallilla jo joulumessuilla.

Nuppu Home julkaisi vasta hyvän postauksen käsitöiden yksilöllisyydestä ja en voinut olla muistelematta postausta näitä kootessani. Luulin tekeväni kolme samanlaista pupua mutta kuinkas kävikään. Keltainen on valmistunut aiemmin ja sen olen kai virkannut kokoa pienemmällä koukulla kuin pinkin ja mintun. Kaksi jälkimmäistä on tehty juuri samalla ohjeella ja koukulla, eivätkä ne silti ole toistensa kopioita. Onko tämä sitten huono vai hyvä asia, vai juuri sitä käsitöiden yksilöllisyyttä?

Pupujen kaveriksi valmistui pieni mutta isokorvainen neiti. Onko hän sitten kissa, koira vai jotain ihan muuta, sen saa mielikuvitus kertoa.


Tällaisiin tapahtumiin valmistautumisessa on kyllä ihan oma fiiliksensä, yhtä aikaa ihana ja kauhunsekainen. Voin jo tuntea sen kutinan vatsanpohjassa mikä on ensimmäisen myyntipäivän aamuna... Onneksi olen tutustunut ihanaan yrittäjään, jota ilman en varmasti olisi nyt tässä valmistautumassa. Vertaistuki on paras tuki, vaikka toki ilman oman perheen apua tämä olisi paljon hankalampaa, mahdotontakin. Kiitokset siis tukijoukoille, teille kaikille!