Näytetään tekstit, joissa on tunniste hiusasusteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hiusasusteet. Näytä kaikki tekstit

tiistai 12. tammikuuta 2016

Koruja Vadelmatarhalle

Viime päivinä on valmistunut koruja eri väreissä ja näitä samoja talvisia sävyjä vein myös joulua ennen Oulun Vadelmatarhalle. Tummat sävyt miellyttävät omaa silmää ja ne tuntuvat olevan tällä hetkellä myös teidän tilaajien suosiossa kovasti.

Tummansinisen sävy on upea luonnossa ja päivän pienen valoisan hetken aikaan sain sen sävyn napattua myös kameralle. Tummanharmaan ja luonnonvalkean yhdistelmää voisin sanoa jo klassikoksi.

Tummien sävyjen rinnalle upeita, voimakkaita sävyjä. Syklaami ja turkoosi ovat vahvoja sävyjä ja pitsikukka-mallina erityisen näyttäviä. 

Joulun alla piipahdin Vadelmatarhalla tuotteideni kanssa joulumyyjäisissä ja kuvassa näkyykin mm. matot, joista jäi omat kuvansa muuten nappaamatta. Malli on sama tuttu kuin tiskiliinoissa, ja olen tykästynyt malliin kovasti. Kaunis, selkeä ja ilmava. Sitä on helppo muuntaa eri kokoiseksi, tehdä isompi tai pienempi versio ja malli jää helposti mieleen. Ideaa malliin hain Pinterestistä ja sovelsin mattoa tehdessä tee ja pura-menetelmällä. Hyväksi havaittu, mutta luonnetta kasvattava menetelmä...

Herkuttelijan keksitarjotin, joka tällä hetkellä huutelee tyhjyyttään. Keksitarjotin tuo aina juttelijoita paikalle, houkutteleva niin lapsille kuin aikuisille.

Vadelmatarha on nyt avannut myös Nettiputiikin  ja Minttuliinin tuotteet löydät tutusti Lähi-ja Luomupuodista.

perjantai 1. tammikuuta 2016

Käsityövuosi 2015

Vuosi on taas vaihtunut ja on monen muun tapaan aika muistella mennyttä käsityövuotta. Suurimpana muutoksena ja tapahtumana toki oman toiminimen perustaminen, Minttuliini Design on ollut merkittävässä roolissa. Sen parissa työt jatkuu tänäkin vuonna, tilauksia on ihanasti jo alkuvuodelle ja hirmuisesti uusia suunnitelmia myös.

Loppuvuosi oli hyvin pehmojen täyttämä, ihania hiirulaisia valmistui useita. Nämä keltainen ja tumma violetti matkasivat sisaruksille.





Hepat oli kiva välityö hiirien välillä ja liila heppa olikin vuoden viimeinen valmistunut pehmo.


 Mitä olisi vuosimietintä ilman niitä minun nimikkotuotteita eli koruja. Näistä se koko touhu alkoi ja korujen parissa on ihana jatkaa myös alkanutta vuotta.


 Kantorepun hihnojen suojat on tuote, joka on kyllä jäänyt aivan liian vähälle huomiolle omassa mietinnässäkin. Upeina kuoseina näissä kotimaiset Liinalapsen Vanamot mätsäävien korujen kera.


Ja voi, se kaikkein suosituin koru ehdottomasti menneenä vuonna oli viiden helmen koru tummanharmailla ja luonnonvalkeilla helmillä.

 Yksi vuoden kauneimpia projekteja oli huivi anopille silkkilangasta. Oma on edelleen kesken, voisiko sen valmistuminen olla tämän vuoden tavoite...

 Välillä jotain itsellenikin, avaimenperä pitsikukkakorujen mallilla.

 Tuttinauhoja valmistui paljon loppuvuodesta, tässä tilauskoru kesältä.

 Myyntitapahtumissa suosituimpia tuotteita oli ehdottomasti ponnarit eri väreissä.

 Äitini ahkeroi pieniä lasten sukkia, joista oma suosikkini olivat nämä vaaleanpuna-valkeat ihanuudet.

 Rusettiponnarit ovat olleet niin pienten kuin isojenkin suosikkeja ja nappiponnareiden kera myyntipöydän suosikkeja.

 Itse tehdyt lahjat ovat kivoja vietäviä, tässä pienen tytön synttäripakettiin sujahtaneet herkut pupun kera.

 Kantoliinakankaista tuli ommeltua muutamia kukkaroita, mutta kyllä ne virkatut versiot edelleen enemmän omalta tuntuu.

Tiskiliinat on kiva välityö ja lahjavinkki sellaiselle, jolla on jo kaikkea. Kuinka monta kertaa sainkaan kuulla, että eihän niitä raski käyttää! Raskii niitä, käyttöön ja pesuun vain.

Loppuvuosi oli myyjäisten aikaa ja kuinka paljon niistä oppikaan! Tulossa onkin juttusarjaa omista mietteistä, vinkkejä ja muilta myyjiltä saatuja ajatuksia.



Miltä näyttääkään vuosi 2016? Paljon on uusia ideoita, vanhoja tuttuja suosikkeja ja tavoitteena on myös oman lankavaraston laihis, joka tulee varmasti näkymään blogissa. Aloitetaan punnituksilla, jota pelkään jo valmiiksi...

Ihanaa Uutta Vuotta jokaiselle ja paljon ihania lankahetkiä!

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Joulumarkkinoilla

Monessa blogissa hehkutetaan nyt Tampereen kädentaitomessuja, mutta oma tapahtumani on hieman sitä pienempi. Blogihiljaisuuden selityskin tulee samalla, sillä joulumarkkinasesonki on tänään minunkin osaltani alkanut. Illat on kuluneet tuotteita miettien ja myöskin käsityökaappeja kaivaen, tämä on hyvä aika tehdä uusia tuotteita niistä kaapin pohjalle kertyneistä aarteista.

Isäni rakensi minulle kivat korutelineet, jotka ovat ihanan keveät ja niin tyyliin sopivat. Puinen kakkuteline löytyi kirpparilta syksyllä ja siinä oli valmiiksi kiva vaaleanpunertava sävy. Tänä vuonna oli myyjäisiin helpompi lähteä valmistautumaan kuin viime vuonna ja halusinkin ehdottomasti tehdä myös myyntipöytää "minun näköiseksi". Vaaleanpunainen hattarapöytäni erottuikin joukosta kivasti ja itse olen ulkoasuun tyytyväinen. Seuraavissa tapahtumissa minun pitäisi vain mahtua pienemmälle pöytäpinta-alalle, joten haastetta tulee olemaan...

Pieniä puuhelmiä olin varannut ihan muuhun projektiin mutta kuten monesti, suunnitelmat muuttuvat matkalla ja alkuperäinen idea jäi vaille toteutusta. Helmet muuttuivat ihaniksi herkkukoruiksi, joiden sisällä on kuminauha. Jokainen koru on erilainen, sillä tein näitä täysin fiiliksen mukaan. Ihanaa puuhaa, näitä täytyy tehdä kyllä lisää!

Kukkaroita olen tehnyt niin napeilla kuin pitsiliinoillakin, pitsinen versio on ehdottomasti oma suosikkini. Kehykset olen ommellut kiinni kukkaroon läpinäkyvällä siimalla, joka lupaa viiden kilon kestävyyden. Kestää siis kolikon jos toisenkin.

Trikookuteista virkkasin muutaman maton ja niin rakastuin tuohon vaaleanpunaiseen sävyyn! Trikookuteiden huono puoli on monesti siinä, ettei juuri samaa sävyä ole helppo saada lisää ja niinpä nämäkin matot ovat niin suuria kuin kudetta vain riitti. Solmujen määrä näissä kerissä oli kyllä aivan valtava ja välillä niiden kanssa meinasikin mennä hermo. Samaa kudetta en ehkä siis ostaisi lisää vaikka sävyt niin kivoja ovatkin.

Rusettiponnarit pääsivät uudelle telineelle, jonka löysin kymmenellä eurolla puutarhapuolen poistosta. Ihan täydellinen näille, pieni kooltaan pöydällä ja taittuu kätevästi säilytykseen. Kannattaa siis pitää silmät auki mitä erilaisemmissa paikoissa, koskaan ei tiedä mitä löytää. Pallovalot virittelin tuomaan joulutunnelmaa, jota saa kyllä vesisateisessa Oulussa hakea.

Vaaleanpunainen unelmani kokonaisuudessaan, houkuttelisiko pöytä sinut luokseen?

torstai 22. lokakuuta 2015

Uusia tuotteita sekä vanhoja pienellä twistillä

Lauantaina vietetään Ossuuskunta Aittaputtiikin avajaisia ja se ei varmasti ole jäänyt yhdeltäkään blogin lukijalta huomaamatta. Iltani on kuluneet hyvin tiiviisti koukku kädessä ja läppäri on saanut odotella käyttäjäänsä. Postauksia on jo jonossa asti, joten kunhan tässä ehdin niin päivityksiäkin on varmasti tulossa. Nyt kuitenkin vielä viime hetken rutistus avajaisia varten, uudet kortit saapuivat eilen ja tuotteita on vielä vailla lappuja.

Kukkarot ovat uusi tuoteryhmä, joiden tekoon innostuin ommeltuja versioita tehtyäni. Kukkaroihin käytän samaa laadukasta 100% merseroitua puuvillaa kuin koruihinkin ja lanka sopiikin näihin mainiosti. Tarpeeksi tukevaa, värikartta on laaja ja pienellä koukulla tehtynä kukkaroista saa hyvin tiiviitä. Ohje on oma ja yrityksen sekä erehdyksen kautta saatu muistuttamaan pitkälti samaa ommeltujen mallia.

 Kehykset ompelen jokaiseen kukkaroon käsin läpinäkyvällä langalla ja jokaisessa kukkarossa on nappi tai muu koriste. Ihanat pupunapit ovat Paapiin valikoimasta, suloinen Pöllö Paapolta.


Toki aitalle matkaa myös koruja mutta uusilla vahatuilla puuvillanauhoilla. Mielenkiinnolla odotan kommentteja uusista nauhoista, mutta itse olen niihin hyvin ihastunut. Virkatut nauhat tulevat säilymään valikoimassa, mutta tämä on kiva muutos hieman sirompaa versiota hakevalle.

 Kukkarengaskoru on saanut nimekseen Pitsikukka ja aitalta niitä löytää tällä hetkellä mustilla sekä valkoisilla puuhelmillä koristeltuna.

Rusetit ovat kestosuosikkeja ja sopivat niin aikuiselle kuin jo hieman paksuhiuksisemmalle lapselle. Omasta kaapistani näitä löytyy jo monessa värissä ja ns. "pikkumyynutturaan" yhdistettynä lopputulos on aika hauska. Oman elämäni sisäinen Pikku Myy taitaa virkata pikaisesti vielä yhden uuden värin avajaisia varten...

maanantai 31. elokuuta 2015

Vaaleanpunaiset villaihanuudet eli villasukat huovutetulla terällä

Näiden esittelyä olen odotellut jo hetken, sillä "tuli pari muuttujaa". Niinkin yksinkertainen asia kuin pyykinpesukone hajosi juuri samalla hetkellä kun päätin, että seuraavaan koneelliseen laitan nämä huopumaan. Onneksi lopulta koneen rummun takaa löytyi vain kivi (kiitos kiviä keräilevä kuopukseni...) ja nyt on sukatkin valmiit lähtemään testiin. Värit on aika superihanat ja mätsää ihanasti samaan tilaukseen menevien Roses Pimpernel-ponnarien kanssa. Sukat saavatkin siis nimekseen Roses Pimpernel-sukat.  

Sukkien varsi on lämmintä ja paksua 100% merinovillaa, joka on ollut ihan meidän lempimateriaali herkkäihoisten lasten kanssa. Merinovilla on superpehmeää, kuin pumpulin kosketus pienissä jaloissa. Ja myös kestävät, sillä lapsilla oli koko talven samasta langasta tehdyt merinovillaiset sukat ulkoillessa eikä sukissa näy kulumista yhtään. Merinovilla kestää myös konepesun. Sukkien teräosa on 100% villaa, joka on konehuovutettu. Huovutettu villa on lämmintä, paksua ja jämäkkää, mutta muotoutuu jalkaan käytössä. Sukat on suunniteltu kantamista varten, joten niissä on superpitkät varret, joita voi käyttää joko rutattuna tai vetää suoraksi lapsen polvitaipeisiin saakka. Nämä ovat myös ihanan lämpimät vaunuissa nukkuvalla vauvalle, suosittelen kokeilemaan viluvarpaille! Mahtuvat myös Stonzien sisään lisälämmikkeeksi linerzien vaihtoehdoksi. Alle suosittelen merinovillaista villasukkaa, keinokuituiset ja puuvillaiset sukat eivät pidä samalla tavoin lämpimänä kuin kaksi kerrosta villasukkaa paljaalla iholla. Terveisin kahden viluvarpaan kylmävarpainen äiti, joka itsekin ulkoilee syksystä lähtien paljaalla iholla merinovillaa käyttäen.


Laadukkaita materiaaleja ei voita mikään ja tällaisesta väriyhdistelmästä ei voi tulla kuin kaunis lopputulos. Sukkien tekijänä en kuitenkaan ole minä vaan äitini, jonka kanssa meillä on yhteistyö sukkien osalta. Olisi ihana ehtiä tehdä kaikki itse, mutta taitavalle tekijälle on helppo luottaa langat. Sukat ovat tulossa Minttuliini Designin valikoimaan, kunhan saadaan testaajalta käyttökokemuksia ja tuntumaa. Tarkoitus on tehdä sukkia kahdessa eri koossa, nämä ovat isommat ja sitten pienille suloisille pikkuvarpaille omansa.

tiistai 25. elokuuta 2015

Liinakuosisia asusteita

Uusien tuotteiden kokeilu kantoliinakankaiden maailmassa jatkuu ja näistä kaulakoruista tuli heti omia suosikkejani. Keskellä oleva Oschan Roses Pimpernel on ollut yksi rakkaimpia kantoliinoja, joita kuopuksen kanssa käytin ja on ihanaa saada se takaisin käyttöön. Taikapölyineen, unihiekkoineen ja vauvamuistoineen <3 Nämä kolme korua ovat myynnissä pian myös facebookissa, joten nopea nappaa ne heti omakseen sähköpostilla minttuliinidesign@gmail.com. Liinoina vasemmalta oikealla Vanamo Kide Kuura, Oscha Roses Pimpernel ja Vanamo Kide Hetki. Riipuksen halkaisija 18mm ja palloketjun pituus n. 60cm. Hinta 13€ + postit 2€, ja tuttuun tapaan samoilla postikuluilla tulee useampi tuote.

Viikonlopun Vadelmatarhan tapahtumaan on valmistunut myös hiuspampuloita sekä liinakuoseilla, että ns. peruspuuvillaisena, joista tässä muutama esimerkki. Näitä laittelen sitten myyntiin viikonlopun jälkeen, mutta toki jos oma mieluisa siellä näkyy niin saa laittaa sähköpostia :) Näiden halkaisija on n. 2,3cm.

Muutama isompi hiuspampula aikuiselle, näissä kuoseina samat kuin kaulakoruissa. Isompien pampuloiden halkaisija on n. 2,8cm. Onnekseni olen jo aloittanut pitkien hiusten kasvattamisen takaisin, ihmisellä vaan ei voi liikaa vaaleanpunaista!