Villasukat ystävälle

Ystäväni vietti viikonloppuna syntymäpäiviään ja halusin hänen lahjakseen jotain itse tehtyä. Hän pyöräilee paljon, joten kenkiin mahtuvat, ohuet sukat voisivat olla tarpeen. Vieläpä kun anopin lahjoittamista jemmoista löytyi sopiva värisävy, oli valinta selvä. Lankana siis vanhaa Novitan Nallea värissä turkoosi ja sukkien kuviointi tehty kerrosrivinousulla. En ole aiemmin tehnyt sukkia Nallesta ja muutaman kerran pitikin aloitus purkaa, että löytyi sopivan kokoiset puikot omaan käsialaan. Malliakin vaihdoin muutamaan kertaan, meinasin nimittäin ensin tehdä sisäkäyttöä ajatellen nilkkasukat mutta sitten mietin, että vähän pidempi varsi voisi kuitenkin olla käytännöllisempi.

Sukkien viimeistelyn merkityksen huomasi näiden sukkien kohdalla hyvin, nousut tasoittuivat todella kauniisti ihan vain kunnon kastelulla ja tasokuivauksella. Resoriin lisäsin "Made with Love"-tägin, joita tilasin pussillisen Paapon muuttoalesta. Tuovat kivaa lisää tällaisiin lahjasukkiin, samanlaisen lisäsin myös äitini lahjasukkiin talvella.

Kantapään tein vahvistettuna ja näin se jatkaa kerrosrivinousun rivistöjä nätisti. Mutta jos muutakin purin, niin myös kantapäätä näiden sukkien kanssa. Alempana ihan todella ihmeellinen kantapään silmukoiden poiminta ja ylempänä hiottu versio, aika hyvä muutos! Näiden jälkeen löysin vieläkin kehutumman tekniikkavideon, jonka avulla täytyy kokeilla poimia silmukat seuraavissa sukissa. Tekisi mieli tehdä sukat vain siksi, että voisi kokeilla... Instagramissa minua seuraavat tietävätkin, että voitin Let's make this a good day-neulepodcastista Opalin sukkalankaa ja ehkä se voisikin olla seuraavaksi työn alle pääsevä. Ohutta sukkalankaa olen kyllä vierastanut ja aivan suotta, tätä oli ehkä jopa kivempi tehdä! Loppujen lopuksi silmukoita kierroksella ei ole hirveästi enempää, ainoa vaan, että sukka ei edisty niin nopeaa kuin paksummalla langalla tehty.

Onnittelut vielä päivänsankarille, toivottavasti sukat lämmittävät hyvin <3

Lankarakkautta

Rakastan pastellisävyjä ja valmiita raitalankoja, kuinka helppoa onkaan saada eloa perussukkaan ilman, että tekee itse muuta kuin neuloo vain perussukkaa menemään! Vaaleanpunaiset ihanuudet itselleni tein anopin jemmalangasta, jossa on ihanan pastelliset sävyt. Kyseistä lankaa vaan ei saa mistään ja tasaiseen tahtiin sitä joku metsästää netin neulomis- ja virkkausryhmissä. Tämän takia kausilangat ovat vähän harmillisia, niitä ihania kun ei vaan saa enää mistään lisää kun sesonki vaihtuu. Olin aivan superinnoissani kun näin tämän uuden Raita-Villen, jossa on ihan täydelliset värit! Lanka on vieläpä todella kivaa neulottavaa ja sukka tuntuu tulevan kuin itsestään. Lankamaailman verkkokauppaan ei vielä lankaa ollut ehditty päivittää, sen verran uusi lanka on. Kerrankin minä olen löytänyt ja ihastunut johonkin uutuuteen, yleensä kun valitettavasti ihastun aina sitten kun langan saatavuus on jo haastavaa ja sitä löytyy hyvällä tuurilla jonkun pikkukylän lankakaupan poistokoreista...

Varressa on valepalmikkoa ja sen jälkeen ihan sileää neulosta. Valepalmikossa silmukoita on 50, sileään siirryttäessä kavensin kaksi silmukkaa pois ja työhön jäi 48s. Puikkoina minulla on 3,75mm, jotka tuntuvat hyvin sopivalta työhön ja tein samalla myös joustimen.

Kantapään tein langan vyötteen ohjeen mukaan ja se on hivenen poikkeava ihan peruskantapäästä. Mielenkiintoista kokeilla miten istuu jalkaan kun sukka on valmis.

Omenapuut kukkivat nyt Oulussa ihanasti enkä malttanut olla ottamatta kukkaa mukaan kuviin. Kauhea tuuli puhaltaa tällä hetkellä, joten saa nähdä kauanko kukat puussa pysyvät...

Miesten huopapohjasukat

Edellisestä blogipostauksesta onkin ehtinyt vierähtää tovi jos toinenkin vaikka koukku tai puikot sauhuaa päivittäin. Työn alla on ollut liukuhihnatekniikalla myytävää kesän myyntitapahtumiin ja vihdoin alkaa tuntua, että on jotain valmiinakin. Keskeneräisten kuvaamisen sijaan vihdoin kuvat julki sukista, jotka äitini teki mieheni veljelle. Kärppäfanin sukkiin värit valittiin suosikkijoukkueen mukaan ja mies sai toimia sukkamallina. Sukkien pohja on tehty huopuvasta villalangasta ja varsi on 7 veljestä-lankaa.

Eihän tuollainen 45 jalka näytä kyllä sirolta, vaikka miten käskee jalkoja asetella! Hyvin kuitenkin saatiin sukat kuvattua, vaikka musta väri meinaakin omat haasteensa tuoda. Sukkien saajakin oli kuulemma tyytyväinen lopputulokseen, joten onnistunut projekti. Ovathan nämä mustana kyllä aikamoiset näkyvät pölynkerääjät, mutta ehkä useamman lapsen perheessä kaikki vaihtoehdot ja apukeinot siivoukselle ovat sallittuja. Sukat vain jalkaan ja nurkkia nuohoamaan!

Huopapohjasukat aikuiselle

Meillä on äitini kanssa yhteinen projekti: aikuisten huopapohjasukat. Näitä kyseltiin joulun alla tapahtumissa paljon ja enpä osannut itsekään sanoa, mistä niitä löytyisi. Siispä niitä täytyi alkaa tehdä itse, onhan vielä paksupohjaisten villasukkien käyttöaikaa jäljellä ja seuraava alkaa nopeampaa kuin uskaltaa edes ajatella. Neulomisen hoitaa äitini ja minä viimeistelen huovuttamalla. Mallia on haettu kokeilemalla ja vertailemalla netin ohjeita, samalla testaten eri lankojen huopumista ja laatua.

Olen luvannut itselleni, että alan jo nyt valmistautumaan kesän myyntisesonkiin, samoin jo myös tulevaan jouluun, ettei tänä vuonna tulisi niin kamala kiirus. Joulua ennen kun olisi kiva nukkuakin vaikka käsitöiden tekeminen niin mukavaa olisikin. Sukkien tekoon nyt hurahtaneena on niitä pakko saada tehdä myös itse, ja suunnitelmat on jo valmiina pastellisille unelmille.

Meidän perheessä on nyt innostuttu valepalmikoista, ja vaikkei se parhaimmillaan raitalangassa olekaan, niin tuo kuitenkin kivaa naisellisuutta ja vaihtelua perusvarteen verraten.

Sukat on kevyesti huovutetut eli ne muotoutuvat kivasti jalkaan kuin perussukkakin mutta ovat reilusti lämpimämmät.

Minä tykkään hirmuisesti Novitan Joki-lankojen liukuvärjäyksistä, eikä haittaa yhtään ettei sukista tule täysin samanlasta paria värien osalta. Liukuvärjäys tuo kivaa elävyyttä sukkaan ja tuo myös hauskaa pientä jännitystä neulomiseen.

Meidän esikoinen täyttää tänään jo 4v., miten nopeaa aika onkaan mennyt! Juhlat juhlitaan sitten pikkuveljen kanssa myöhemmin yhdessä, mutta saimme kuitenkin juhlatunnelmaa ja muutosta arkeen lasten ensimmäisillä yövierailla. Saa nähdä miten uni tulee illalla kaikille, onhan meillä ollut kivaa hulinaa! 

Vieraana - Lapland Hotel Oulu

Perjantai-iltana on hyvä palata takaisin alkuviikon tunnelmiin ja siihen kauan odotettuun hotelli-vierailuun. Miehen kanssa pääsimme viettämään laatuaikaa kaksin lasten jäädessä isovanhempien hellään hoivaan ja pieni katkos arkeen teki hyvää varmasti kaikille. Lapland Hotel Oulu on avattu syksyllä ja ihastuttaa niin tyylillään kuin asiakaspalvelullaan. Maanantai-iltana hotelli oli rauhallinen, vain pieni musiikki kuului huoneeseen ja yöllä olisi saanut varmasti pommi räjähtää, että kaksi valvomaan tottunutta olisi silmiään räpäyttänyt. Tuon sängyn olisin voinut salakuljettaa laukussa kotiin, juuri sopivan pehmeä mutta silti jämäkkä.

Kylpyhuoneessa samaa tummaa, tyylikästä tunnelmaa. Pienten lasten vanhemmat voivat samaistua varmaan tunteeseen kuinka luksusta on jo se, että pääsee yksin suihkuun! Ei tarvitse huutaa kenellekään juoksemista, hyppimisestä, märistä kaakeleista ja veden lämpötilan säätämisestä.

Hotellissa on Oula-ravintola ja kuvan vasemmassa reunassa näkyy aamupalan tarjoilupaikka.

Pientä hauskuutta, vähän erilaiset kuin muualla.

Huoneemme oli hotellin sisäpihan puolella, jossa on aika hauskaa ruotsinlaiva-tunnelmaa parvekkeineen. Parvekkeet ovat hivenen viistosti toisiaan nähden ja sängyllä maatessa verhojen ollessa auki, ei vastapäisen huoneen ikkunoita näy. Tiedän hyvin, mitä lapset olisivat tässä kohtaa puuhanneet. Varmasti ihan mahtava kaiku, jos vähän kiljahtaisi... Näin aikuisten kesken jäi tämä nyt kokeilematta.

Hotellilomasta päällimmäisenä mieleen jäi ihana arjen luksus lähellä kotia, nautinnollinen hiljaisuus ja rauhoittumisen mahdollisuus sekä paljon aikaa käsitöille. Kiitokset Lapland Hotel Oulu!

Anelmaiset

Instagramissa onkin jo voinut seurata näiden sukkien valmistumista ja nyt ne ovat valmiit! En voinut minäkään vastustaa Anelmaisten kutsua ja pakkohan niiden tekoa oli lähteä yrittämään. Ihastuin ohjeeseen ja sukkiin heti ne nähtyäni, mutta en vain uskonut, että sellaiset osaisin itse tehdä. Lankadominanssin omaksuminen oli ehkä suurin syy siihen, että uskalsin projektiin lähteä, se kun helpotti niin paljon tekemistä.

Sukissa oli paljon uusia tekniikoita ja kuvioita, kukkaraita yksi niistä. Yllättävän helppo, mutta en ole ihan varma tykkäänkö siitä kuitenkaan ihan hirveän paljon. Päätin kuitenkin, etten lähde yhtään säveltämään ja teen juuri ohjeen mukaan opetellen kaiken. Ristiinvahvistettu kantapää jää käyttöön, siitä tykkäsin tosi paljon.

Lankana sukissa ohjeen mukaan 7 veljestä, puikot 3,5mm cubiksit ja väreinä luonnonvalkea, vaaleanharmaa, vaaleanpunainen ja vanha raitalanka vaaleanpunainen-harmaa-valkea -sävyissä.

Sukkien kärkien kuviointi tuo Lapin teeman mieleen, vaikkeivat valitsemani värit niin lappihenkiset olekaan. Raitalangan käyttöä harkitsen kyllä seuraaviin sukkiin ja voi olla, että päädyn tekemään kaikki kohdat yksivärisillä. Ja voi kyllä, seuravaat on jo suunnitteilla...

Kiitokset Anelma ihanasta ohjeesta, sai tällaisenkin kirjoneuleita ennen pelänneen ihmisen tarttumaan hurjalta tuntuvaan projektiin!

Lapsen kirjoneulesukat

Vauvan kirjoneulesukat saivat kaverikseen taaperoversiot, nämä ovat kokoa 26-27. Väriyhdistelemänä pinkki ja luonnonvalkea muodostavat voimakkaamman kontrastin ja kirjoneulekuvio nousee paremmin esille. Näiden viimeistelyyn kokeilin "nakkihöyrytystä", en tiedä onko sille joku kauniimpikin nimitys mutta hyväksi sen kyllä totesin. Nakkihöyrytyksessä kattilan pohjalla keitetään pieni määrä vettä ja kun se kiehuu, laitetaan kattilaan siivilä, sinne sukka ja kansi kiinni. Alkuperäisen ohjeen mukaan kehoitettiin sukkaa pitämään siellä 10-20sekunttia, itse pidin hieman kauemmin, että sukka oli selkeämmin höyryttynyt. Todella nopea keino ja minun sukkiini se kyllä toimi. Aikuisten sukkaa joutuu varmasti enemmän kääntelemään, lasten sukka oli aika näppärän pieni.

Kirjoneulekuvion sydämet muistuttavat ehkä hivenen lepakoita, minä en ainakaan tästä mielleyhtymästä pääse millään eroon. Ehkä täytyisikin kokeilla tehdä musta-keltaiset sukat, poikien Batman-versio! Ja olisihan ne kyllä oululaisena myös Kärppien värit...

Voi näitä vaaleanpunaisia suloisuuksia, niin tekisi mieli laittaa ne omalle seinälle koristeeksi <3

Kuvasin sukkia Aittaputtiikin upean mustan oven luona, toimii kyllä mielettömän kivasti taustana hempeille sukille. Sukat jäivät Aittaputtiikille myyntiin ja lisääkin niitä sinne on kevään aikana tulossa. Meitä aikuisia prinsessoja unohtamatta, näitä on tulossa myös naisten koossa!

Vauvan kirjoneulesukat

Kun villasukkien tekoon kerran ryhdyin, niin täytyihän se kirjoneule-peikkokin selättää. Turvalliselle tuntui aloittaa ihan pienistä sukista ja ohjetta muokkasin Life with Mari-blogin suloisesta sukkaohjeesta. Söpöstely tuntuu olevan se minun juttu, niin näistä taisi tulla melkein ällömakeat. Varressa joustimena valepalmikkoa ja Marin ohjeeseen verraten muutin kuvion keskelle sydämet. Ensimmäistä kertaa kirjoneuletta tekevän oli toki heti lähdettävä muokkauspuuhiin, ehkä helpommalla olisi päässyt ihan suoraan ohjetta seuraamalla... Purkamatta ei kirjoneule onnistunut mutta lopputulokseen olen kyllä ihan tyytyväinen.

Olen joskus kuullut kirjoneuleen yhteydessä puhuttavan lankadominanssista ja siihen päätinkin paneutua kunnolla ennen aloittamista. Kyllä kannatti, sillä tekeminen sujui yllättävänkin jouhevasti sen jälkeen kun sai jutun juonesta kiinni. Ei solmussa olevia lankoja ja ainakin näin kahden langan kokeilussa, jossa ei ole pitkiä lankajuoksuja, toimi tekniikka jo aloittelevalle hyvällä tasolla. Harjoitus tekee kuitenkin mestarin, niinpä seuraavat on jo tulossa hieman isommassa koossa.

Vaaleanpunaiset suloisuudet itselle

Virkatun syksyn jälkeen on ollut ihana tarttua pitkästä aikaa puikkoihin ja äidille tehtyjen sukkien jälkeen kuume jäi todella päälle. Minulla oli tarve lyhyemmille sukille ja näihin päätin raaskia käyttää anopin jemmoista löytynyttä supersuloista vaaleanpunasävyistä raitalankaa. Rakas Novita, tee tällaisia raitasävyjä lisää, toivoo yksi pieni bloggaaja pohjoisesta!

Resori, kantapää ja kärki on tehty yksivärisellä harmalla langalla, selkeyttää minusta sukkaa kivasti. Valepalmikko on uusi suosikkini ja tuo sukkiin pienen ripauksen romanttisuutta. Kantapään teen aina vahvennettuna, on tuo kivilattia ja talviset kantapäät aika raaka yhdistelmä sukille...

Näistä tuli kyllä niin villasukkarakkautta <3 Lankana 7- veljestä raitaa anopin jemmoista ja harmaa jäi äidin sukista, näiden tekeminen maksoi siis vain vaivan palkan. Puikot 3,5mm cubiksit, jotka ostin jo syksyllä tuomaan uutta intoa tekemiseen. Välineurheilua se on nämä käsityötkin!

Lahja äidilleni

Äitini täytti viikonloppuna tällä kertaa pyöreät 25-vuotta, joita juhlittiin koko perheen voimin. Harmittavasti omat lapset eivät ravintolaruuasta päässeet nauttimaan, sillä se vähän jo odotettukin talviflunssa saavutti meidän perheen viime viikolla. Kuumetta ja yskää, siitä on arki nyt tehty. Onneksi nyt on kovat pakkaset, joten sisällä jouduttaisiin olemaan joka tapauksessa. Enemmän harmittaisi katsella loistavaa ulkoilukeliä sisältä, nyt vain lämmitellään leivinuunia ja syödään mitä maistuu.

Äitini tekee paljon sukkia pääasiassa muille, joten minä halusin tehdä sukat äidille. Mielessä oli heti ajatus neutraalista väristä ja valepalmikosta, ihan erilaiset sukat mitä äidillä itsellään on juuri nyt käytössä. Vaaleanharmaa 7 veljestä ja valepalmikko sopivat kauniisti yhteen ja sukista tuli hyvin minun näköiset, olisi nämä voinut omaankin kaappiin jättää. Tein valepalmikon myös jalkapöydän päälle, sillä käyttö tulisi olemaan sisällä eikä näinollen tarvitsisi miettiä, painaako kuvio kengässä.

Homemade-nauhan löysin Luleån reissulla Skapa Glädjestä, joka oli aivan ihana sisustus- ja askarteluliike. Kiitos alennusmyyntien onnistuin tekemään löytöjä ja tämäkin nauha oli puoleen hintaan. Nauha viimeistelee lahjan, pakkaamisella on suuri merkitys lopputulokseen.

Nilkkaan kiinnitin Paaposta hankitun Made with Love-riipuksen tuomaan pienen erityisen lisänsä sukkiin. Juuri sellaista pientä, jota ei välttämättä itselle tehtyihin sukkiin lahjan saaja laittaisi.

Valepalmikon ohjeen kurkkasin netistä ja muuten tein sukan vyötteessä olleen perusohjeen mukaan. En ole tehnyt sukkia puoleentoista vuoteen neulomalla ja hieman jäi kyllä polttelemaan aloittaa seuraavatkin. Samaa harmaata valepalmikkoa resoriksi ja anopilta jemmattua vaaleanpuna-harmaa-luonnonvalkoista raitalankaa polvarimittaisena, kuulostaisi ja varmasti myös näyttäisi aika kivalle...

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille ja muistakaahan osallistua Minttuliini Designin fb-sivuilla kivaan arvontaan!

Myyjäiset kahdella eri asetelmalla

Lupaan, että joulun jälkeen näette muutakin kuin joulutapahtumapäivityksiä! Yhtä aikaa niin ihanaa kuin aikaavievääkin, tähän projektiin kuluu nyt kaikki vapaahetket. Tietokoneen avaan kerran viikossa ja ompelukone on hautautunut puhtaiden pyykkien alle, jotka odottelevat minua niitä viikkaamaan. Huomenna, lupaan joka päivä ja nappaan vain päällimmäiset päälle.

Ensin kuvia lauantailta:

Ja sitten siirrytään sunnuntaihin. Yön aikana mietin ja pähkäilin, miten pöytää saisi vielä entistä houkuttelevammaksi ja uudeksi myös niille, jotka tapahtumassa vierailevat molempina päivinä. Samalla asetelmalla olisi tylsää mennä kahtena päivänä, pieni ryhtiliike on aina paikallaan.

Vähemmän erilaisia tuotteita ja oikein supermäärä ponnareita, jotka ovat selkeitä asiakkaiden suosikkeja. Lauantaina ilta kului lisää ponnareita tehden, joten sunnuntaina aamun sai aloittaa runsaalla valikoimalla.

Sunnuntai oli yllättäen vilkkaampi kauppapäivä kuin lauantai, mutta tähän voi kyllä olla syynä lauantaina Oulua kiusannut vesisade. Jokainen myyntitapahtuma opettaa paljon ja mietinkin, että kunhan ehdin, niin kirjoittaisin postauksen myyjäisiin valmistautumisesta, vinkkejä myyntipöydän laittamiseen ja muuta asiaan liittyvää. Kantapään kautta opittuja ja paljon netistä haettuja vinkkejä, sekä arvokkaita kollegoiden ajatuksia. Miltä kuulostaisi?