torstai 19. helmikuuta 2015

Turkoosin sävyistä torstaita!

Kuumeilu se vain jatkuu, nyt takana kaksi viikkoa eikä loppua näy mutta koska seinät alkavat kaatua niin minun kuin varsinkin terveenä olevien lapsien päälle, oli pakko lähteä aurinkoisena iltapäivänä ulos. Meillä olikin ulkona mukana spesiaaliseuraa, kun mummolassa pääosin aikaansa viettävä villakoira oli ns. kotona hoidossa. Ikää herralla on jo 7-vuotta ja vihdoin alkaa vaikuttaa siltä, että muiden lapsien lisäksi myös omat on kivoja... Lapset ovat hoksanneet koiran rakastavan palloleikkejä ja myös oppineet antamaan koiralle oman rauhansa. Ulkona menivät esikoisen kanssa peräkanaa jälkiä tutkien, pihalla kun kulkee niin naapurin kissoja, harakoita kuin fasaanejakin.



Kuopus on vihdoin oppinut nauttimaan ulkoiluista myös talvella, kiitos kevyempien kenkien. Vielä kun löytyisi tarpeeksi lämpimät hanskat, niin olisi vielä kivempaa.

Hankien väreihin sopien eilen illalla valmistui talvisia korusävyjä. Toiveena oli mustaa, valkoista ja turkoosia niin, että kontrasti tulisi hyvin esille ja lapselle olisi paljon ihmeteltävää.

Turkoosi kukkarengas, mustat ja valkeat helmet ja turkoosi nauha.

Valkea, turkoosit ja mustat helmet sekä turkoosi nauha viiden helmen koruna.

Huomenna "kettutätin" tykö Anna-Riitan aitoille eli Iloista kettuliinia moikkaamaan. Kun ei panadolit auta, niin kokeillaan shoppailuterapiaa!

maanantai 16. helmikuuta 2015

Parhaat muutokset ovat ilmaisia

Kuopus siirtyi menneellä viikolla pinnasängystä isompaan sänkyyn nukkumaan ja pinnasänky siirrettiin keittiön nurkkaan odottamaan myyntiin laittoa. Jo aiemmin pinnasänky on ollut lasten kirjojen lukemispaikkana ja nyt kun alettiin puhua myyntiin laittamisesta, tuli pinnasängystä vielä tärkeämpi ajanviettopaikka. Sinne aseteltiin tyynyt ja peitot, liimailtiin autoihin tarroja ja luettiin kirjoja. Pinnasänky on ollut molempien lasten nukkumapaikkana, joten on sillä oma tunnearvonsa myös minulle. Siitä se ajatus sitten lähti, nukutusten aikaan pieni selaus pinterestiä ja...

Yksi laita pois ja lapset saivat leikkikeittiöönsä sohvan, niin yksinkertaista! Päiväpeiton olen tehnyt jo esikoista odottaessani mutta yhden käden sormilla voi laskea ne kerrat, kun olen pinnasänkyyn sen pedannut. Pientä tukevoittamista sänky vielä vaatii, että kestää myös aikuisen istahtaa, siihen saakka saa olla vain lasten käytössä.

 Tyynyt on olohuoneen puusohvalta tänne napatut ja samalla ratkesi ongelma, minne tyynyt piilotan vaihtelun vuoksi. Puput ovat päässeet kahvikutsuille, tänään vietimme kuulemma isin 2v-synttäreitä!

Olen itse haaveillut puusohvasta keittiöön, mutta tilanpuutteen vuoksi ainakaan tässä kodissa tämä toive ei tule toteutumaan. Joitain haaveita voi toteuttaa lasten kautta ja kun minä en sohvaa keittiööni saanut, niin lapset sen kuitenkin saivat.

Tällä kertaa pöydällä oli tarjolla sokerisia herkkuja, virkattuja ja puisia keksiä, kakkupalasia ja leivonnaisia.

Leikkikeittiö on sijoitettu pitkän seinän keskelle, sillä keittiöleikkien lisäksi huoneeseen kaipasin pientä nurkkausta myös autoleikeille.

Keittiön taakse nurkkaukseen jäi juuri sopiva tila isolle parkkitalolle ja poliisiauto-laatikolle, joka kätkee sisäänsä kaikki pikkuautot. Parkkitalo on todellinen kirppislöytö Little People-kokoelmaan toimivine äänineen ja ehdottomasti eniten leikittyjä leluja meillä.

Poliisiauto-laatikko on siitä hauska, että se toimii tarvittaessa myös tukevana lasten istumapaikkana. Kuopuksen kanssa on viime päivinä harjoiteltu, että laatikosta voi kaivaa autoja eikä niitä suinkaan tarvitse kaataa kaikkia lattialle vain yhden auton takia. Vielä emme harjoittelussa ole kovin pitkällä...

Parhaat muutokset ovat ehdottomasti ilmaisia ja tämä oli kyllä erittäin mieleinen muutos erityisesti lasten mielestä, ja tässä tapauksessahan se on tärkeintä. Minä vältyin myymisen vaikeudelta, ostajan kanssa aikataulujen yhteensovittamiselta ja hinnan tinkaamiselta ja lapset saivat pitää lukupaikkansa. Uudistettu huone on saanut lapsetkin taas viihtymään leikkihuoneessa uudella innolla, mutta tokihan pieniä tarpeita tämäkin muutos sai aikaan. Tarvitsemme ehdottomasti kahviastiaston, eihän nyt syntymäpäivillä voi mukeista juhlajuomia juoda...

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Lentämisen taikaa

Viikon tauon jälkeen oli mahtavaa päästä tänään ulos raittiiseen ilmaan, tosin sillä lopputulemalla että lämpö yrittää nousta uudelleen... Käytiin koko perheen voimin lentokentän reunalla katsomassa lähtevää konetta ja on siinä aina kyllä jotain maagista. Lasten mielestä meidänkin pitää lähteä lentokoneella jonnekin, mielellään vaikka heti, joten ei kai se auta kuin alkaa reissua suunnittelemaan!



Hiihtoladullahan ei kävellä... Taisi kuopuksella hiihtolatu poltella, sen verran tarkasti katsoi niitä muutamaa ohi mennyttä hiihtäjää. Tällaisessa auringonpaisteessa minäkin voisin harkita hiihtämistä, ehkä.

Pieni kurkistus viikonlopun virkkauksiin, joiden teko on pahasti hidastunut kuopuksen jättäessä päiväunia pois. Varsinkin näin sairastellessa se pieni lepohetki päivässä ei tekisi pahaa, mutta nämä minun työnantajat ei sairaslomaa, tai sitä lounastaukoa, myönnä.



Sairasteluista huolimatta, tai ehkä itse asiassa siitä johtuen, koki leikkihuone pienen muutoksen. Siitä lisää huomenna!

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Rusetteja aikuisille, nyt niitä saa!

Sairastupa jatkaa tasaista sairastamista ja kun yksi paranee, niin toisella se alkaa... Onneksi vähillä oireilla päästään mutta sisätilat alkaa käydä jo vähän liian tutuksi. Onneksi on korut piristämässä ja tuomassa muuta ajateltavaa. Tässä uusimpia tilaustöitä, joita yritän ehtiä päivittää tänään myös facebookin puolelle. Mukana uusia malleja ja se vihjailemani rusettikorukin valmistui asiakkaan toivomana.

Sirompaan korumakuun on nyt saatavilla vanhasta tutusta perhosmallista uusi rusetillinen versio. Rusetteja on näkynyt aiemmin lasten koruissa ja vihdoin niitä löytyy myös aikuisten korumitassa. Minusta tästä tuli todella suloinen, mitä mieltä te olette? Tässä korussa väreinä musta ja valkoinen, aina toimiva yhdistelmä.

Korumallit on muokattavissa toiveiden mukaan ja tässä tilaajan toiveesta kukkarengas kahdella virkatulla helmellä. Väreinä korussa on tumma luumu ja vaalea harmaa.

Arvonnan voittaja sai valita korun oman mielensä mukaan ja tällainen hänelle matkasi. Mustassa nauhassa turkoosit, omenanvihreät ja pinkki helmi.

 Kaksi korua erilaisiin tunnetiloihin, päiviin ja asuihin.

Tämä väriyhdistelmä oli ensimmäinen ikinä tekemäni kukkarengas-malli ja näin kevättä kohden erityisen herkku! Väreinä pinkki ja vaaleanpunainen.

 Viiden helmen korussa väreinä tumma ruskea ja beige. 


Nyt äkkiä facebookin päivityksen pariin ennen kuin muksut herää... Terveempää keskiviikkoa teille!

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Viluvarpaille

Pitkästä aikaa villasukat ja vieläpä itselle! Villasukkia on tullut tehtyä lapsille, mutta nyt talven viluissa omatkin varpaat kaipasi jo sisällä lämmikettä lattialämmityksestä huolimatta. Vanhat äitini neulomat villasukat osoittivat avunhuutojaan jo muutaman päivän jälkeen, kivilattia tuntui melkein syövän sukan pohjia. Olin aiemmin lukenut, että virkkaamalla tehdyt sukat olisivat kestävämmät ja paksummat, joten ei kun kokeilemaan. Lankana Novitan Sateenkaari ja ohje Novitan sukkalehdestä (sama ohje löytyy myös Novita Knitsistä). Tein muuten ohjeen mukaan, mutta tein hieman matalamman varren. Näin yhden illan perusteella hyvä päätös sisäsukkiin, on muuten aika lämpöiset... Kuvanottohetkellä sukat ovat juuri päätellyt ja jalkaan laitetut, nyt jo antaneet hieman periksi ja ovat kooltaan täydelliset!



Resori on neulottua (puikot koko 3.5mm, ensi kerralla kokeilen yhtä pienempiä), sukan suurin osa virkattu silmukan takareunasta (koukulla 4.0mm) ja kantapää molempien silmukoiden läpi. Kantapää istuu todella hyvin ja oli helppo tehdä, kun tekniikka oli hyvin samankaltainen, mutta helpompi neulottuun versioon verrattuna.


 Nyt ymmärrän villasukkiin hurahtaneita, näiden kuvaaminenkin on kivaa!


Esikoinen on ihastellut sukkia illan aikana useaan otteeseen ja "Vau!" on kuulunut moneen kertaan. Tokihan hänen piti kuvaamiseen osallistua ja pyöritteli vieressäni jalkojaan asentoa vaihdellen. Selvää villasukkamallin ainesta!

Hänen oma poseerauksensa ja taustavalinta, josta piti kuva ottaa. Jos kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, niin lukeeko tässä "Äiti, tee minulle traktorisukat"?

perjantai 6. helmikuuta 2015

Viikonloppua kohti

Aurinko paistaa kunnolla pitkään aikaan ja miten ollakaan, itse istuin aamupäivän sisällä kuumeisena lasten ulkoillessa isänsä kanssa. Väärin, niin väärin! Näin päiväunien aikaan onkin hyvä aika yrittää säädä automaattista "kuvien parannusta" pois käytöstä saaden vain aina epäonnistuneita yrityksiä palauttaa kuvakansio. Ehkäpä se tästä, sekä kuume, että asetukset. Juuri nyt en osaa päättää kumpi niistä harmittaa minua enemmän...

Kevään ensimmäiset tulppaanit hankittu, hanhi alkaa näyttää niiden rinnalla jo vähän liian jouluisalle punaisen rusettinsa kera. Uudet (eli kaapista kaivetut) kynttilät saivat alustakseen Kastehelmi-sarjan kakkuvadin. Liian kaunis vati vain ollakseen esillä juhlapöydässä muutaman kerran vuodessa, näin saan nauttia siitä joka päivä!

Toiset toivovat viikonlopuksi kukkia kaupasta, minä toivoin lankaa ja aika herkkuja sainkin. Novitan sateenkaari on niin ihana pirteys kevääseen ja minulla onkin jo anopilta saadusta vanhan erän langasta olevat villasukat melkein valmiina. Jännä nähdä onko tämä uusi erä samanlaista nyt kun pääsee suoraan vertamaan. Vaaleampi vaahtokarkki on niin minun mieleistä, herkkää ja hempeää. Siitä saisi ihanat polvisukat, eli ei kun kivaa mallia etsimään!

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Taaperoarvonnan voittaja on....

Arvonta on nyt suoritettu ja tällä kertaa nopeus oli valttia, sillä arpaonni suosi ensimmäistä osallistujaa, eli onnea Anonyymille (onneksi kera sähköpostiosoitteen)! Sinulle on postia tulossa.

Kiitokset kaikille osallistujille ja oli kyllä kivaa kuulla, mitä blogini ensimmäisenä mieleen tuo. Monelle se oli korut, joita vilahteleekin blogissa säännölliseen tahtiin. Koruihin liittyen suunnitelmissa onkin toivottu uutuus, johon liittyy myös rusetti...