maanantai 17. maaliskuuta 2014

Meidän koti, osa 3: Olohuone

Olohuone on se huone, jossa meidän perhe viettää kaikista eniten aikaa (ja joka harvoin näyttää tälle kuin kuvissa). Kuvat ovat parin viikon takaa ja nyt on jo muutama uusi tyyny sohvalla, sekä noihin vanhoihin vaihdettu pulleammat sisätyynyt. Tehostevärinä olohuoneessa on vanha roosa, muuten mennään tutulla ruskea-harmaa -teemalla. Verhot ja tyynynpäälliset vaihtamalla johonkin muuhun tehosteväriin saisi huoneeseen taas ihan erilaisen tunnelman, mutta ensisijaisesti lisäväriä haluaisin itsetehdyillä käsitöillä. Virkatut tyynyt ovat loputtomalla to do-listalla!


Arkku on armeijan myymälästä muutamalla kympillä hankittu ja maalattu miehen isän toimesta valkoiseksi. Tässä on aikanaan säilytetty kaasunaamareita ja nyt se saa toimittaa uutta virkaansa milloin pöytänä ja milloin kiipeilytelineenä. Päätyjen kahvoista on kuopuksen hyvä pitää kiinni ja harjoitella tukea vasten seisomista, ja esikoinen ketteränä kiikkuu monesti arkun päälle istumaan tai seisomaan.


Olohuoneen ihanin paikka on erkkerisyvennys etupihaa vasten, jonne tämä sohva upposi kuin siihen varta vasten ostettuna. Alunperin hankin tämän eteistä varten, mutta eihän se sinne mahtunut, joten uusi paikka oli löydettävä. Ostettaessa sohva oli männyn värinen, mutta se maalattiin valkoiseksi ja lisättiin tarra "Me and You, Always and Forever". Kannen alla on säilytystilaa, ja tämä on myös lasten lempipaikka vilkuttaa ja kurkkia pihan menoa. 



Nurkassa oleva kaappi toimii lasitavaroiden ja koriste-esineiden säilytyspaikkana, lukon kera tottakai... Ihania aarteita kaappi täynnä, kyllä ne vielä joskus esillekin pääsevät! Kaapin päällä käsityökorit keskeneräisille projekteille.



Oikeanlaista lyhtyä etsin pitkään ja tämä löytyi muutama vuosi sitten pienestä sisustusliikkeestä laskettelukeskuksen kupeesta. Oikeiden kynttilöiden aika ei ole vielä, joten lyhdyssä on valoa tuomassa tähti-valonauha. Esikoinen sai syntymäpäivälahjaksi magneetteja ja hänen mielestään ne kuuluvat lyhdyn metalliosaan, eivätkä jääkapin oveen. Hän on muutenkin kova sisustamaan, siirtelee mattoja ja peruuttaa taakse katsoen sekä arvioiden onko hyvä (yleensä aina on vielä korjaamisen varaa). Omena ei ole tainnut kauas puusta pudota...


sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Laukkuillen



Sain laukun eilen illalla valmiiksi ja olen lopputulokseen todella tyytyväinen. Joitain kaunesvirheitä siinä on, mitä tekisi toisin ensi kerralla, mutta ne eivät omaa silmää häiritse. Postissa saapui myös viikolla Liinalapselta Slingyroo*, josta tarkempaa esittelyä on tulossa lähiaikoina. Kaunis laukku ansaitsi päästä aurinkoisiin kuviin, ensimmäiset käyttökerrat takana ja tykkään!



Mutta tässä siis Ripaus tunnelmaa-blogista bongatusta repusta minun versioni laukkumuodossa. Lankaa tähän kului 3 kerää harmaata sekä lähes 1 kerä puuterin väristä Hankoa. Päädyin kuitenkin siihen, etten lähde pohjaan koviketta tekemään, koska se olisi muuttanut laukun ilmettä liikaa. Leveä hihna on tehty kiinteillä silmukoilla, samoin laukkuosa. Läpän reunassa on piparkakku-reunus ja kiinnitysnauha on tehty kiinteillä silmukoilla pitkä nauha kolmella rivillä. Nauhan päät kaartuvat kauniisti kippuralle, mikä tuo oman kivan lisänsä laukkuun. Blogirepussa on kaksi nauhaa, jotka kiinnitetään toisiinsa, mutta itse päädyin yhteen pitkään nauhaan ja kiinnityslenkkiin laukkuosassa. Näin saan nauhat rusetille myös niin, ettei läppä ole kiinni.



Kirjoitin oman ohjeen ylös suurpiirteisenä, jotta voin joskus tehdä myös toisen samalla ohjeella. Ensimmäinen ilman ohjetta tehty laukku, pitäisi kai vain rohkeasti yrittää uudelleenkin!




(*laukku saatu blogiyhteistyönä Liinalapselta)

perjantai 14. maaliskuuta 2014

Mammuttimarkkinoilta


Eilen alkoi Citymarketin mammuttimarkkinat ja tänään rohkeasti sinne uskaltauduttiin koko perheen voimin viikon ruokaostoksille. Tavoitteena siis käydä kerran viikossa jääkaapin täyttävä ostosreissu ja muuten vain sitten täydentää kaappia tarvittaessa esim. tuoreella leivällä ja hedelmillä. Aika hyvin toimii, mutta siinä ostoksia kasseihin ja autoon pakatessa kyllä miettii, että onko tässä mitään järkeä...


Perjantain kunniaksi nappasin mukaan nipun tarjoustulppaaneja, ihania pinkkejä kunhan nuput aukeavat. Pesuainepullon oston kylkiäisenä tarjottiin Pentikin pallomaljakko, johon kotona laitoin perhosnauhan koristeeksi. Päiväunien ajaksi nostin maljakot olohuoneen arkun päälle, mutta lasten herättyä ne on pakko siirtää ylemmäs. Ehkäpä vielä joskus arkun päällä uskaltaa pitää särkyvää ja vettä sisältävää tavaraa ;)

torstai 13. maaliskuuta 2014

Repun alku mutta laukun loppu?

Useammassa blogissa on vilahdellut viime aikoina virkattuja reppuja, alkuperäinen idea taitaa olla peräisin Ripaus tunnelmaa-blogista. Reppu on todella suloinen, joten päätin toteuttaa sellaisen aikuisen koossa itselleni. Etsiskelin ohjetta pohjan tekoon, mutta lopulta päädyin yrityksen ja erehdyksen kautta kokeilemaan miten sujuisi ilman ohjetta. Niin taitava en vielä ole, että täysin kuvaa katsomalla voisin nähdä, miten työ on tehty. Ja muutaman purkamisen jälkeen onnistuin! Mikä voittajafiilis, vaikka se vaatikin muutaman tunnin tahkoamisen (ja muutaman tunnin menetettyä yöunta...). Ensimmäinen ilman sanallista ohjetta tehty virkkaus!


Tästä se lähtee, yritys nro 3... 

 


Pyöreältä näyttää, eikä enää banaanilta...



 Ja pohja on valmis!


Ja nyt kun tekniikan hoksasin, niin tällähän voisi tehdä vaikka mitä! Vähän vielä itselläkin mietinnässä, että tuleeko tästä reppu vai sittenkin laukku, jolle voisi olla enemmän käyttöä. Pohjaan suunnitelmissa tehdä pahvista kovike, jolle virkkaisin päällisen. Näin pohjasta tulisi hieman jämäkämpi ja kauniimpi, kun laukussa olisi tavaraa painona painamassa pohjaa alas.

Lankana on Novitan Hanko, johon ihastuin ihan täysin. Juuri sopivaa tällaiseen projektiin ja todella kivaa virkata. Värejä löytyy harmaan lisäksi myös mm. oma suosikkini puuteri ja lanka on vieläpä 50% kierrätyspuuvillaa, joten aina parempi . Tästä taitaa tulla sellainen "kun hiiri kissalle takkia ompeli"-projekti, saa nähdä miltä lopputulos näyttää!

tiistai 11. maaliskuuta 2014

Meidän koti, osa 2: Makuuhuone


Makuuhuone on pariovien takana, kulku huoneeseen on olohuoneen kautta. Tässä on aiemmin ollut autokatos, edelliset omistajat ovat pari vuotta sitten remontoineet tilan makuuhuoneeksi sekä isoksi vaatehuoneeksi, joka jää pinnasängyn viereisen seinän taakse. Loistava idea heiltä on myös rullaverho, jolla saa huoneen pimeäksi iltaisin eikä tv:n valo paista huoneeseen (kuvassa näkyy hieman esille jätettynä karmien takana).


Huoneeseen haettiin harmaata ja rauhallista värimaailmaa. Suurin osa tekstiileistä ja kaikki huonekalut ovat olleet jo edellisessä kodissa. Sängynvierusmatot löysin Askon alesta ja verhot sekä uusi päiväpeitto ovat Ikeasta. Kattolamppu Kodin 1, alepäiviltä tottakai. Samankaltaisia lamppuja olen katsellut jo pitkään, nyt sattui sopiva tarjous kohdalle kun uutta lamppua kaivattiin.



Sarastusvalo on ihan loistava, jos tarvitsee yöllä pientä valoa niin, ettei tavoitteena ole herättää koko huoneen väkeä. Varsinkin lasten ollessa ihan pieniä oli valo ahkerassa käytössä. Valo on pienimmillään todella pehmeä ja utuisa, juuri sopiva yöllä käytettäväksi. 


Tuoli on vanha ja rakas, vanhempieni tallesta löytänyt oman paikkansa makuuhuoneessa. Tähän on hyvä laskea tyynyt yöksi.


Kuopuksen oma nurkkaus, tosin hänet löytää aika usein aamuisin meidän välistä nukkumasta....


Lahjaksi saatuja Pentikin pupuja löytyy useita, molemmilla pojilla omansa. Tapetti on Boråstapetin valikoimista.


Tarrateksti pinnasängyn vierellä

Vielä hetki sitten myös esikoinen nukkui kanssamme samassa huoneessa, mutta on vasta siirtynyt omaan huoneeseen nukkumaan. Hänelle muutos uuteen kotiin vaikutti voimakkaasti yöuniin, joten kaikista turvallisin paikka nukkua oli juniorisänky meidän sängyn laidassa kiinni. Näin pystyimme rauhoittelemaan poikaa uudelleen uneen nousematta itse kymmeniä kertoja kävelemään toiseen päähän taloa ja poika koki, että olemme ihan lähellä koko ajan. Nykyään hän kävelee omaan huoneeseen nukkumaan mielellään lentosuukkoja lähetellen sekä vilkutellen, joten tämä oli varmasti oikea tapa hänelle ja pehmeä pudotus uuteen omaan huoneeseen.

maanantai 10. maaliskuuta 2014

Kesämopot esille

Vaikka pidänkin laskettelusta, pulkkamäestä ja joulusta, talvi-ihminen en ole. Kevät on jo meilläkin pitkällä, pihalla enää vähän lunta jäljellä ja asfaltit sulana. Oli siis aika kaivaa kesämopot esille ja olihan meillä hauskaa! Aurinko meni sopivasti piiloon kuvien oton aikana, mutta virallista se on, kevät on tullut! Plaston mopo on lahja esikoiselle kummitädiltään, ja aavistus on, että mopon kilometrimittariin tulee ensi kesänä aika monta kilometriä lisää... Lumikola melkein vihertävällä nurmella on kyllä huvittavan näköinen, takatalvea odottelee kai?


Kuopus, jonka toinen nimi voisi olla yhtä hyvin myös maantiekiitäjä, sai tänään olla keittiönsiivousapuna lonkkasidonnassa. Hän taitaa tehdä hampaita, sillä puree niin minua kuin lelujaankin hyvin antaumuksella, joten mukana menossa hymyhelistin.

Eilisillan vietin vapaata virkkaamisesta ja monen mutkan kautta löysin ohjeet bannerin tekoon, joten olihan sitä kokeiltava. Blogin leveys leveni hieman, joten vinkatkaapa jos luettavuus kärsi, niin korjaillaan asia!

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Tuulen tuomaa


Myrskyisä päivä toi mukanaan pienen vieraan, kun lasten päiväuniaikaan sain Pöllön (ohje täällä) valmiiksi. Ohje oli mukava, todella helppolukuinen ja nopeatekoinen. Ehdottomasti lahjapotentiaalia ja itse olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen, lankavalintaa lukuunottamatta. Lankana käytin tässä Red Heart Softia värinä Vanha Rosa, jonka piti päätyä ponin materiaaliksi, mutta yksi kerä käytettiinkin nyt tähän. En hirveästi ihastunut lankaan, löyhäkierteistä ja muovisen oloista (ja onkin 100% akryyli). Langankulutus oli lähes 100g, pieni pätkärulla jäi jäljelle kerästä. Drops Eskimo-villalanka on tämän kuun tarjouksessa, ja sitä voisi muutaman kerän käydä hamsteroimassa pöllöihin. Pehmeästä villalangasta tehtynä tämä olisi ihana halityyny, sillä kooltaan tämä oli keskipaksusta langasta tehtynä yli 20cm (mittanauhani on paikassa nimeltä jemma, lapset toivottavasti tietävät missä, mutteivät kerro...). Silmät, nokka ja rusetti ovat Novitan Miamia.



Pöllöllä osallistun Silmukan ytimestä-haasteesen. Haasteen järjestävät Silmukan saalistus ja Pipon ytimestä-blogit yhdessä ja osallistua voi kuka tahansa. Haasteen ideana on toteuttaa annettuun aiheeseen liittyvä käsityö, ja kun aiheeksi annettiin lempieläin niin ideoita alkoi tulla heti. Lempieläimeksi valitsin sisustuseläinsuosikkini eli pöllön, ja teemaan liittyen varmasti muutamakin eri projekti valmistuu kuukauden aikana.

Ja olihan minulla tänään näin suloinen ruuantekokaverikin, niin pieni ja viaton, ja sormet menossa taas kohti äidin niskahiuksia. Liinana Natibabyn Milkyway Cotton Candy, reilu nelonen ja sidontana perusreppu. Uusien sidontojen harjoittelua luvassa, sillä suoristelutaito on ilmaantunut kuvioihin. Tänään jo ilmaantui sellaisia akrobaattitemppuja, että liinakin taisi saada osansa pizzataikinasta minun korjaillessa sidontaa kesken pohjan leipomisen.