Toiveiden täyttämistä

Sain pari päivää sitten viestiä, että haluaisinko lähteä toteuttamaan imetyskorua asiakkaan mallitoiveen mukaan. Ja tottakai lähdin innolla tähän mukaan, koska vastaavaan koruun hankitut napit ovat odottaneet koruaan jo pitkään. Kyseessä on peräti 16 virkatun helmen koru kera käsittelemättömän puunapin ja helmien. Koska helmiä tulee näin paljon, on koruun käytetty lasten korumalleista tuttuja keskikokoisia puuhelmiä. Näin koru on kevyempi ja koko säilyy maltillisena.

Korussa käytetyt värit ovat musta, vaalea harmaa, turkoosi, vaalea sininen, vaalea lila, mintunvihreä, pinkki ja vaaleanpunainen.

Korupuotia on päivitelty ja toivottavasti pian saan sinne myös valmiita koruja myyntiin. Mitä sanotte, lisätäänkö tämä korumalli perusvalikoimaan?

Toivepostaus: Tacopiirakan ohje

Minulta toivottiin tacopiirakan ohjetta ja näin oman versioni tein. Tällä ohjeella tulee piirakkavuokallinen ja uunipellillistä tehdessäsi kannattaa ohje tehdä 1,5-kertaisena. Ohje on tehty meidän ruokavalion mukaan, joten pohjaan voi halutessaan laittaa 0,5tl suolaa ja kauramaidon korvata tavallisella maidolla. Täytteet voi valita niin, että mitä kaapista löytyy. Alkuperäisessä ohjeessa esim. paprikan tilalla oli tomaattikuutioita.

Pohja:
4dl vehnäjauhoja
2tl leivinjauhetta
50g juoksevaa margariinia (mihinköhän sillä on kiire...)
1,5dl kauramaitoa

Sekoita aineet ja esipaista pohjaa uunissa 250 asteessa n. 10min.

Täyte 1:
400g jauhelihaa
1 tacomaustepussi
1dl vettä

Paista jauheliha kypsäksi ja sekoita siihen maustepussin sisältö sekä vesi. Anna kiehahtaa.

Täyte 2:
puolikas punainen paprika
2dl ranskankermaa
4 rkl majoneesia
valkopippuria

Pilko paprika pieneksi ja sekoita kaikki aineet yhteen.

200g juustoraastetta

Levitä jauheliha pohjalle, sen päälle ranskankermaseos ja viimeistele päällinen reilulla määrällä juustoraastetta. Minun suosikkini on Valion pizzajuustoraaste.

Paista piirakkaa vielä 250 asteessa n. 15-20min

Piirakan kera suosittelen raikasta salaattia, sillä kevyttä syötävää tämä ei todellakaan ole. Mutta niin hyvää!

Sokkona puumetsässä, vai sittenkin kameran säätöjen kimpussa?

Tilauskoruja kuvatessa taas tuskailin. Pimeys, luonnonvalon puute ja keltaiset keinovalot eivät kuulu lempisanoihini varsinkaan siinä vaiheessa kun pitäisi saada todellisia värisävyjä vangittua kuviin. Kameran käyttötaitoihini kuuluu automaatti ja nyt päätin kokeilla myös käsisäätöjä, täysin vailla ohjeita ja ymmärrystä mistään vaikutuksista. Ihan hauskaa se oli, kuin sokkona pimeässä metsässä vaeltamista.

Mikään muu ei muuttunut kuin tausta:

Lampaantalja

Pinkki aluslakana.

Jälkimmäisessä väri kirkkaampi, mutta ensimmäisen tunkkaisuudesta huolimatta siinä värit ovat lähempänä oikeaa. Minulla odottaa virittelyään pieni kuvauslaatikko lisävaloineen, sitä on pakko kokeilla vihdoin. Kuvissa eräs viime päivien tilaustöistä.

Näissä taustana luonnonvalkea lakana ja tähän kuvausalustaan taidan vaihtaa, tosin jos ensi kerralla malttaisi silittääkin tuon lakanan... Nämä korut matkaavat äidille ja tyttärelle. Harmaa uuden mallin kukkakoru on ollut monen tilaajan listalla ja nyt niitä on valmistumassa pari myös korupuotiin myyntiin. Tilausten välissä korupuotiin valmiita koruja teen, mutta jos sinulla on oma korutoive jo mielessä, niin tilaustyöt valmistuvat tuttuun tapaan viikon toimitusajalla!

Omena-matto

 

Kuten blogiani pidempään lukeneet muistavat, on haavenani ollut pienin askelin tuoda sisustukseen mukaan omia käsitöitä ja antaa myös uusi elämä sekä paikka vanhoille tavaroille. Yksi haave toteutui eilen, kun lasten nukkumahuoneen automatto sai väistyä odottamaan innokkaampia leikkijöitä ja tilalle tuli muutamassa illassa virkattu Juhannusruusu-matto. Maton kuteet ostin jo syksyllä kädentaitomessuilta, mutta syksyn korukiireissä ei maton tekoon tuntunut jäävän aikaa. Värit mattoon on valittu huoneen Aappa-verhojen omenoista ja vaikka alunperin vähän mietin noin kirkkaita värejä, niin on tuo omenanvihreä kyllä todella kaunis!

Kudetta kului n. 2.5kg ja halkaisijaltaan matto on reilusti yli metrinen. Tämän teossa oli käytössä uusi ergonominen koukku ja yleensä ergonomisella koukulla käsialani on tiukempaa kuin perinteisellä. Nyt kävikin toisin ja matto on huomattavasti löyhempi aiemmin tekemääni juhannusruusuun verrattuna, mutta sen myötä minun ei tarvinnut isontaa mallia vaan sain tehdä maton täysin ohjeen mukaan.

Esikoinen testaili mattoa jo tekovaiheessa useaan otteeseen, piti kudekerää minun virkatessa, joten toki kun matto lattialle saatiin, oli se heti testattava. Ja hyvinhän se auto matolla kulki! Paksusta ontelokuteesta tehty matto on muhkea ja painava, ihanan tuntoinen jalan alla ja pehmeä istua. Houkuttelee istumaan ja oleskelemaan, vieressä oleva kirjahylly tuo oman ajanviettotapansa.

Nälkä kasvaa syödessä, myös olohuone alkoi kaipaamaan kesäisempää mattoa nykyisen tilalle... Saa nähdä mitä sinne keksitään!

Perjantain herkkuhetki

Yleensä leivon aina makeita piirakoita, mutta ystävältä saadun ohjeen houkuttelemana päädyin kokeilemaan pitkästä aikaa suolaista piirakkaa. Ja olihan muuten hyvää! Hieman muutin ohjetta lapsillekin sopivammaksi, jätin mm. jalapenot pois ja korvasin tomaatin paprikalla. Esikoinen rakastaa tacomaustettua jauhelihaa ja sitähän tässä piirakassa oli runsaasti. Päällä kunnon kerros juustoa ja väliin majoneesilla ja valkopippurilla maustettua ranskankermaa. Puolet piirakasta syötiin eilen ja tänään loput lämmitin uunissa grillivastuksellla lounaaksi. Tätä täytyy tehdä toistekin, kiitokset ohjeen antajalle!

Fanipostia, mutta kenelle?

Koru, jonka tekokin jännitti niin paljon, että purin enemmän kuin koskaan ennen. Saatekirjettä kirjoitin, revin ja kirjoitin uudelleen. Osoitteen kirjoittaminen hermostutti niin, että kirjoitusvirheiltä ei vältytty. Postivirkailijalle kuorta ojentaessa nipisti jo mahanpohjasta. Minun ensimmäinen fanikirjeeni ja samalla lahja monen vuoden suosikilleni, Suvi Teräsniskalle. Kun kuulin Suvin odottavan esikoistaan, mietin että häntä olisi kiva muistaa pienellä lahjalla ja mikäpä muu se voisi olla kuin itse tehty kaulakoru. Pitkään kuitenkin jahkailin, kehtaisinko, uskaltaisinko?

Suvin keikalla olen viimeksi käynyt 2011 joulukuussa ja keikalla mukana oli myös masussa esikoinen, jonka syntymää odottelimme siitä vielä muutaman kuukauden. Musiikki on kuitenkin ollut mukana elämässä ja facebookista olen seurannut hänen keikka- ja musiikkielämäänsä.

Suvin tumman pukeutumistyylin ja näyttävien korujen inspiroimana tein hänelle musta-valkoisen kukkarengaskorun. Koskaan en varmaan tule tietämään, mitä Suvi korusta piti, mutta kivan muiston lahjan antamisesta itselleni sain!

Eteinen talvihämärässä

Eteisen ilme muuttui paljon lampun vaihdoksen myötä. Tuplakupla siirtyi olohuoneeseen ja tilalle tuli huomattavasti kevyempi lamppu. Talolyhty löytyi siivotessa, miten olinkaan unohtanut sen kesän aikana! Pieni kippo myös siivouksen tulos, tämä on tainnut olla minulla jo yli kymmenen vuotta ja siitä ihan liian suuren osan vanhaan koristelaatikkoon unohdettuna.

Puhdistusta kyllä kovasti kaipaisi, mutta kysymys kuuluukin, millä uskaltaa lähteä kokeilemaan kun materiaalista ei ole täyttä varmuutta?