Wrap tai-paluumuuttaja

Kuin saisi vanhan ystävän takaisin oli tunne, kun tämän wrap tain paketista avasin. Olen teettänyt tämän viime talvena, myynyt rahoittaakseni muita liinahankintoja, katunut ja nyt sen sain vaihdossa takaisin. Paneeli on Oschan Nouveau Celandinea ja hihnat Colimacon et Cieltä. Liinan kuosi on mielestäni aivan valtavan kaunis ja haaveilin tästä ensin liinana, mutta kuultuani sen olevan aika ohut (minun makuun), oli se muutettava minulle sopivampaan muotoon.

Tämä on siis wrap tai reppuvyötäröllä ja hiippahupulla, ja jos mietityttää mitä wrap tai tarkoittaa, niin se on liinamaisia hihnoja. Omaani halusin solkivyötärön koska sen kiristely tuntuu minusta helpommalle kuin liinavyötärön, makukysymyksiä nämäkin.

Käyttömukavuutta lisäävät todella paljon pehmustetyynyt olkapäiden kohdalla, samanlaiset tein myös itse tekemääni wrap taihin. Minä olen todella herkkä saamaan hartiat kipeäksi, mutta yli tunnin kannossa olisin voinut unohtaa selässä matkaavan kuopuksen olemassaolon!

Pitkä matka kotiin ;) Kuopus tykkää punkea kädet tuonne hihnojen alle jos ei saa käsiään repun paneelin yli. Vaihtoehdot on kai hänen mielestään kädet täysin vapaana tai ihan jumissa... Koska kantoaika oli pitkä, levitin olkahihnat pepun tueksi. Toinen vaihtoehto olisi viedä ne köytenä suoraan jalkojen yli. Wrap tai on aivan loistava kesävalinta, tässä yhdistyy mielestäni liinan ja reput parhaat puolet todella hyvin. Näppärä tekee itse, ylipuhuu ompelutaitoisen ystävän tai teettää esim. Liinalapsella, jossa se kulkee nimellä Wallabi Wrap Tai.

Näkikö joku pääkallon...?

Jotain vanhaa, jotain uutta mutta silti niin tuttua... Minulla on tällä hetkellä kesken jo kaksi muutakin pääkallohuivia, mutta näin helteisenä päivänä ei villaisemmat ja paksummat langat tuntuneet houkutteleville. Siispä testiin pääsi uusi tuttavuus eli Esiton virkkuulanka 8/4 värinä vaalea pinkki. Ensimmäinen ns. oikea virkkuulanka-kokeilu minulle ja onhan tuota kyllä tosi mukava virkata. Kierteet pysyy paremmin ja ohuempana lanka on kivaa käsitellä. Langan olen ostanut ohikulkumatkalla aivan ihanasta Käsityökauppa Vilukosta Oulaisista. Asiaspalvelu oli erinomaista ja hyvin asiantuntevaa, ja kertoo kai sekin jotain, että akryylilankoja karsastavan ostoskorissa oli mm. kaksi akryylisekoitelankaa... Mukaan tarttui myös trikookudetta, joita liikkeestä löytyi todella laaja värivalikoima. Ehdottomasti pistäydyn liikkeessä uudestaankin kun ohi mennään ja vierailu täytyy tehdä ajan kanssa!

Ensimmäinen pääkallo alkaa valmistua. Kuvauspaikkana on muuten pihanurmikon alta löytynyt betonista valettu raparperinlehti. Noita löytyi pihakivien uudistamisen yhteydessä neljä kappaletta ja ovat kyllä niin kivoja, että enää ne eivät saa multakerrosta päällensä!

Tulan liinat saapuivat

Minulle tuli aamupäivällä ihania Tulan kantoliinoja kokeiluun, kiitos Ipanaisen Annille tästä mahdollisuudesta! Ensivaikutelma on positiivinen, ihanan paksuja, tukevia mutta todella pehmoisia liinoja kaikki. Minulla kokeilussa on puuvillaiset Priya (liila kukka/kiemuraliina) ja Mockingbird (harmaasävyinen liina) sekä pellavaa sisältävä Golden Slumbers (keltainen kalanruotokuvioinen).

Mockingbird on puuvillaisista liukkaampipintainen ja sileämpi. Jos johonkin minulla käyneeseen liinaan vertaisin niin saman tyylinen kuin Natibabyn puuvillat, joista olen tykännyt kovasti. Kuosi on todella kaunis ja väriltään liina on tyylikkään harmaasävyinen, tykkään myös vähän erilaisesta raitakuosista (kuvassa tosin liian punasävyinen, liina haluaa selkeästi sulautua meidän aittaan...)

Perusreppu n. 13,5kiloisen esikoisen kanssa oli todella mukava, eikä pojan paino tuntunut missään. Liina oli kiva sitoa ja sileän pintansa ansiosta kiristely oli helppoa, tosin siinä hieman näkyi se, että olen tosi pitkään kantanut esikoista vain repulla ja oli tainnut hieman taidot ruostua...

Peppupussi pysyi hyvin paikoillaan eikä liina liukastellut sidonnassa.

 

Melkein keskisormea näyttävä kuopus, liina sopii siis myös wannabe-isotteluun ;)

 Priya on kuosiltaan ehdottomasti minun suosikki, ja väriltäänkin miellyttää kovasti. Liina on selkeästi mockingbirdia rouheampi liina, pinnassa on enemmän kuvion tuomaa tahkeutta ja liinassa on ihana pomppujousto sidonnassa. Liina on vähän huonekalukankaan oloista, paksua mutta pehmoista puuvillaa. Tämä on liina, joka varmasti vain paranee käytössä, tuo ehkä mieleen hieman Oschan Starry Nightin tai Ellevillin Jaden rouheudessaan mutta ollen kuitenkin niitä sileämpi. Vaikeaa tämä liinojen kuvailu, melkein kuin viiniä arvostelisi ;)

Ihana liina olkapäille, paksut puuvillat on minun suosikkeja ehdottomasti. 

Golden Slumbersia en ole vielä ehtinyt kokeilla, mutta pinnassa on sitä ihanaa pellavan mukanaan tuomaa kiiltoa. Ei mikään ohukainen pellavaliina tämäkään, joten mielenkiinnolla tätäkin testaan kunhan ehdin. Yleensä pellava ei sovi minulle, mutta saa nähdä tekeekö tämä liina poikkeuksen. Kuosi on kyllä upea ja keltainen sävyltään kaunis. Keltaista liinaa en osaisi itselleni kuvitella, mutta monelle keltainen sopii ihanasti!

Liinat ovat minulla viikon verran, joten ne tulevat varmasti vilahtamaan vielä useamman kerran blogissa kun testaaminen etenee.

Liukuväriset korut

Uusia koruideoita kokeilussa, näitä on vaan edelleen niin kivaa tehdä! Jos sinua oma koru kiinnostaa, niin saa kysellä ja esittää myös väritoiveita. Pian tulossa myyntiin valmiita koruja, joten kannattaa pysyä kuulolla! Kuvan testivärikorut myös myynnissä, musta-harmaan korun hinta 19€ posteineen ja pinkki-vaaleanpunasävyisen 17€ posteineen. Kyselyt sähköpostilla.

Olen pitkään suunnitellut tekeväni liukuvärjätyllä idealla koruja, onhan liukuvärjäys yksi tämän hetken trendeistä. Korussa mustaa, tummaa harmaata, vaaleanharmaata ja keskellä valkoinen pallo raikastamassa ja tuomassa kontrastia.

 

Pinkki on aina pinkki <3 Hieman lyhyempi versio liu'usta, korussa pinkkiä, vaaleanpunaista ja valkeaa. 

Mikä olisi sinun lempivärisi, kokeillaanko miltä se näyttäisi korun muodossa?

Liinapyykkiä

Puhelimesta kuvia tyhjennellessä löytyi taas esikoisen kuvaamaa materiaalia, selvää selfie-kuvaaja ainesta. Vieläköhän on facebook tai instagram kohteena, kun hän kuviaan alkaa itse julkaisemaan? Esikoinen halusi välttämättä istua kuopuksen penkille autossa, tykkää tuosta siilipeilistä hirmuisesti mutta kuten kuvassakin näkyy, niin ihan ei toistensa säädöillä voi penkeissä matkustaa.

Muutamana päivänä olen pessyt liinapyykkiä urakalla, liinapino pienenee ja uutta tulee toki aina tilalle. Kuvassa Girasolin kaskisavut 3 ja 7, minun mielestäni kauneimmat raitaliinat ikinä! Mutta liian ohuet minun makuun, kun ei tuo minun vauva enää ihan pikkuruinen ole vaikka niin aina välillä taidan muistella...

Liinapyykillä asuna vanha Nanson mekko ja toki omatekemät korut. Mustat on tosi helpot yhdisteltävät ja olen niitä märälläkin pyyhkinyt onnistuneesti saaden aurinkorasvan jäljet pois.

Esikoisen lempikengät tänä kesänä on ollut Crocsit vaikka hyvin mielellään hän myös kumpparit jalkaansa laittaisi, jos itse valita saisi... Olen ihan yllättynyt näistä kengistä, oletin niiden olevan tosi hankalat ja isot, kömpelötkin, mutta hyvin näillä on taivallettu kilometritolkulla. Omalla pihalla ollaan aina avojaloin, mutta lasinsirujen ja muiden pelossa pihalta poistutaan kengät jalassa.

Ilta on koruja taas väkerrelty mutta siinä vaiheessa kun tekee liiloja palloja kuvitellen niiden olevan harmaita, on ehkä aika mennä nukkumaan...

Kirppislöytöjä

Viikonloppu menikin kivoissa kirppis-merkeissä, sekä ostaen, että myyden. Meillä on itse asiassa tällä hetkellä pöytä kahdella eri kirpparilla, ylimääräistä tavaraa on taas päässyt kertymään nurkkiin ja uuden kirppiksen avajaistarjousta ei vain voinut jättää käyttämättä... Pääasiassa myynnissä on vaatteita meiltä kaikilta, suurin osa lasten pieneksi jääneitä ja myös vauvalelut on laitettu tarjolle uusille leikkijöille. Kahden peräkkäisen raskauden jälkeen ei omakaan vaatekoko ole enää entisensä, ja ehkä pieni uudistuskin tekee ihan hyvää. Tämä kesä on ollut kyllä kirppislöytöjen aikaa, harvoin on kirpparilta tarvinnut tyhjin käsin lähteä. Pojille harvemmin löytää ehjää ja puhdasta, valitettavasti tämän ikäiset taitavat kuluttaa vaatteensa aika loppuun, kun kirpparipöytien tarjontaa kiertää... Sisustuksen puolellekin on omat kirppislöydöt tullut tehtyä, mutta niistä lisää myöhemmin. Syksyksi olen itselle löytänyt ihania neuleita ja pitkähihaisia, itse ommeltuja tunikoita sekä huppareita. Ei tarvitse vaatekauppoihin niiden osalta lähteä, säästöä pitkä penni ja varsinkin nuo itse ommellut ovat aivan ihania herkkuja, jollaisia ei kaupasta saa! Kuvan löydöt tehty Iisikirppiksen avajaista, joka on uusi itsepalvelukirppis Oulunsalossa. Tila on pieni, mutta valoisa ja samasta tilasta löytyy myös kahvila. Hintataso kirppispöydissä oli edullinen, todella hyväkuntoisia naisten farkkuja löytyi monesta pöydästä euron hintalapulla varustettuna ja lastenvaatteita löytyi joka koosta. Suosittelen käymään, itse siellä pyörähdin uuden reissun eilen ja tunti kului helposti kaikki pöydät läpi käyden.

Esikoiselle olen etsinyt koko kesän hyväkuntoista haalaria talveksi mm. saunan jälkeen pidettäväksi ja viimein se löytyi iisikirppikseltä. Me&I:n siilihaalaria on ihana ja kapeaa mallia, joten sopii hyvin hoikalle pojalle. Haalaria ei ole varmasti paljon käytetty, velour on kuin uusi, joten tämä piti piilottaa heti ostoskorin pohjalle ettei kukaan muu sitä vie ;) Tykkään monista Me&I:n kuoseista ja varsinkin tyttöjen tunikoita löytyisi kirppareilta paljon. Onneksi joskus myös näitä unisex-kuoseja, tämä sopisi kyllä niin tytölle kuin pojalle.

Paras löytö oli kuitenkin ehdottomasti iisikirppiksen pihamyynnistä mukaan lähtenyt autotalo. Juuri muutama päivä sitten mietin, että mistähän saataisiin autoja rakastavalle esikoiselle kestävämpi autotalli kuin pikaisesti kenkälaatikosta askarreltu versio. Tämän hintapyyntö oli 4€, ja varmasti jo sen rahan edestä on ollut leikeissä mukana. Kuvassakin hieman leikeistä kärsineenä, kun tätä on kuskattu ulkoa sisälle ja takaisin terassille.

Löytyykö lukijoista muita kirppareiden kiertelijöitä?

Pullantuoksuinen kotiäiti?

Meillä on tänään vietetty päivää sisällä kiitos ukkosmyrskyn, joka taisi kiusata suurinta osaa Suomea. Koska sokerihammasta kolotti, eikä kahvilaan lähtö myrskysäällä herättänyt suurta kiinnostusta, piti kahvila tuoda kotiin. Uusimmasta Pirkka-ruokaliitteestä kokeilin samantien kahta eri ohjetta, kokeiluun pääsivät kaurakeksit sekä mustikkapullat. Kaurakeksit on sellainen ihmelaji, joita en saa onnistumaan koskaan. En tiedä mikä menee pieleen, mutta rapeiden keksien sijaan lopputulos on aina sitkeää, tosin hyvänmakuista, keksiä. Pullaa en ole leiponut koskaan, joten pulla, jota ei tarvitse letitellä, oli varmasti ihan hyvä ensimmäinen kokeilu.

Hyvää oli, ja maistui lapsillekin! Ensi kerralla voisi kokeilla rahkapullaa, se kun on se toinen oma suosikkivalinta kahvilassakin.

Korujen teon lomassa mieli teki tehdä jotain pientä erilaista, ja pöllöfanina välityöksi valikoitui pöllöavaimenperä. Ilmainen englanninkielinen, kuvallinen ohje löytyy Ravelrysta. Nappien sijaan käytin silminä turvasilmiä, jotta avaimenperä olisi turvallinen esimerkiksi lapsen reppuun matkakaveriksi. Näitä valmistui itseasiassa muutamakin, mutta pöllöt lentelivät niin vikkelästi, että vain yksi jäi illan tunneiksi kuvaamista odottelemaan.