Kameran asusteet

Huomenna aamulla alkaa kahden päivän miniloma pääkaupunkiseudulla, tätä on kyllä niin odotettu! Pakkaamiset alkaa olla jo hyvällä mallilla, suunnitelmana lähteä puolityhjällä laukulla matkaan ja täydellä takaisin... Kameran muistikortti on tyhjennetty ja se on valmiina lähtöön ladattuna. Kameralle ei sopivaa pientä (ja sievää) suojapussia kaupasta löytynyt, joten sellainen oli tehtävä itse. Virkattu pussukka oli todella kiva ja nopea tehdä, eikä vetoketjun kiinnittäminenkään tuottanut odotuksista huolimatta minkäänlaisia ongelmia. Lankana pussukassa on Dropsin Muskat, koukun koko 3.00mm ja vetoketjun pituus 15cm.

 Idea kameran näköisestä pussukasta on Pinterestistä ja on vieläpä samaan tyyliin uuden kamerani kanssa. Jos olisi vielä tarkemmin halunnut mätsäävän, niin myös pussukan pohja olisi voinut olla valkoinen mutta itse halusin pääväriksi selkeästi mintun.

Kamera tarvitsi myös rannenauhan, sillä jokapäiväisessä käytössä minulla ei ole tarvetta kameran mukana tulleelle kaulanauhalle. Rannenauhan virkkasin samalla omalla ohjeella kuin tuttinauhatkin ja värinä mikäs muukaan kuin uusi lempivärini minttu.

Käsityöflow on ollut viime päivinä sen verran hyvässä vireessä, että postauksia tulossa ajastettuna myös loman aikana. Huomenna tulossa iso väripiristyspostaus korujen muodossa, joten kannattaa kurkkia!

Ketuttaa

Cupcake-pupujen teosta on jo hetki ja pitkästä aikaa palasin idean pariin. Tällä kertaa kuitenkin aiheena jotain muuta kuin pupuja ja eläimeksi valikoitui kettu. Hain inspiraatiota mm. pinterestin kautta ja lähdin hakemaan ketulle samanlaista ilmettä kuin pupulle. Ensimmäisen ketun jälkeen mielessä pyöri monta asiaa, jotka halusin tehdä toisin ja toisesta tulikin jo paljon enemmän sen näköinen, mitä ajattelin. Vielä pyöreäkasvoinen vauvakettu, pienellä nenällä, pyöreillä nappisilmillä ja terävillä korvilla.

Ensimmäinen kettu on enemmän isäketun näköinen, kuin jo aikuiseksi kasvanut versio. Päästä tuli liian pieni kupin kokoon nähden ja mittasuhteet poikkeavat huomattavasti toisesta versiosta. Tykkään silti hänestäkin ja ajatuksena on tehdä isäketusta avaimenperä.

 Silmien sijoittelulla on todella suuri ero lopputuloksessa ja se näkyy tässä pusukuvassakin.

 Uudessa kamerassa löytyi hauska kollaasi-kuvaus, tätä täytyy kokeilla toistekin!

Kumpi on sinun suosikkisi, isä vai vauvakettu?

10min tuubihuivi, tai sitten ei...

Sen piti olla kymmenen minuutin tuubihuivi, mutta toisin kävi. Sanotaanko sen verran, että nyt tiedän mikä on saumurissa alasiepparin lanka ja miten se pujotellaan oikealle paikalleen... N. 45min säätämisen jälkeen pääsin kuitenkin ompelemaan, joten eihän se nyt niin huonosti mennyt! Tein tuubihuivin Mallikelpoisen ompeluohjeella, jota helpompaa ei kyllä voi olla. Kankaana ihana, ihana Linnunlento, joka sopii huiviksi juuri tällaiseen asustekäyttöön väriä asuihin tuomaan. Tein huivista sen verran leveän, että sen saa kahdesti kietaistuna hupullisen takin päälle ja sisäkäytössä huivi jää kauemmaksi kaulasta, jolloin se ei ole liian kuuma tai ahdistava.

Lapsimessujen lippuarvonta on suoritettu ja voittaja on Sanna kommentillaan "Lastenvaatteet kiinnostavat :) ihania pupu kankaita! <3". Sinulle on sähköpostia!

Pääsiäisaskartelut

Pääsiäisaskarteluja suunnitellessa ensimmäinen ajatus oli heti pajunkissat ja niiden koristelu höyhenin, joka olisi sopivan helppoa molemmille lapsille. Pääsiäisnoitien käytyä virpomassa saimme muutaman oksan ja samalla alkoi pikkuhiljaa myös allergiaoireita näkyä. Vetisevät silmät jokaisen ruokailun yhteydessä ei ole mukavin tapa viettää pääsiäisviikkoa, joten pajunkissat pääsivät takaisin ulos ja askarteluihin piti keksiä uusi idea. Koristeiksi askarteltiinkin pahvimunia, joihin lapset saivat piirtää sekä liimailla höyheniä. Kuopus jaksoi askarrella n. 2min, jossa voi olla jo pientä Lapin lisää. Esikoinen puolestaan odotetusti tykkäsi kovasti ja hänen kanssaan askartelimme monta munaa, jotka sitten liimasimme yhteen ja kiinnitimme narulla keittiön kattokruunuun roikkumaan. Mieluisimmat sulkavärit tulivat hyvin askarrellessa esille, sillä suurin osa munista on koristeltu vaaleanpunaisilla, liiloilla ja oransseilla sulilla.

Vielä hetki aikaa osallistua lippuarvontaan, arvonta päättyy huomenna sunnuntaina klo 21.

Pupun uusi ystävä

 

Pieni keltainen pupu on onnellinen, sillä hän sai ystäväksi ja turvakseen pupuneidin. Tein pupua melkein unissanikin miettiessäni millaisen siitä haluan ja miten saisin ohjeen toimimaan niin, ettei minun tarvitse siihen joka kerta tehdä omia muokkauksia. Ohje on vielä niin raakaversiona, että kaipaa vielä hiontaa ulkoasussaan mutta se on tulossa.

 Pupulle halusin iiiisot korvat, sellaiset joista lapsen olisi hyvä napata kiinni, jos pelottaa tai jännittää.

Jotta pupu olisi minun näköinen, oli sen saatava pieni rusetti korvaansa.

Vartalon ympyränalku on Open langat-blogista ja suurennos omaa kokeilua. Tästä kuvasta näkee hyvin miten vartalo-osan ympyrä on tehty, jos joku jo haluaa lähteä kokeilemaan oman pupun tekoa.

Lankana molemmissa pupuissa Novitan miami, koukun koko on 3.0mm ja pupujen silmät ovat turvasilmiä.

Muistahan osallistua Lapsi- ja kdentaitomessujen lippuarvontaan, hyvät mahdollisuudet voittoon!

Pehmeä pääsiäinen ja Lapsimessut-lippuarvonta

 

Pääsiäinen näyttää tänä vuonna todella pehmoiselle ja siitä pitää tämä pääsiäisen puuhakasa huolen.  Ihastuin Metsolassa Pupu Tupuna-pipoihin ja kun huomasin heidän facebook-sivuillaan ilmoituksen Tupunaa olevan saatavilla pieni erä kankaana, ei voinut kuin juosta kilvan paikalle. Saankin laittaa pipotehtaan kunnolla käyntiin, kun sininen traktorikangas muuntautuu pipoiksi omille lapsille ja vaaleanpunainen ystävän lapsille. Onneksi lainassa on äitini saumuri, joten kunhan valmiin kaavan löydän, niin loppu pitäisi olla helppoa. Linnunlennon tilasin Iloiselta Kettuliinilta ja siitä on tulossa tuubihuivi. Tämän tilauksen kanssa oli kyllä palvelu kohdallaan, sillä sain niin tarvittavan kangasmäärän ohjeistuksen kuin ompeluohjeetkin kaupan päälle.

Linnunlento-tuubihuivin teen kaveriksi jo aiemmin hankkimalleni liivimekolle, sillä viikon päästä on tarvetta kivalle sekä mukavalle vaateyhdistelmälle. Tiedossa on nimittäin reissu kaksin miehen kanssa ja suuntana on Helsinki sekä Lapsimessut. Sain messuille bloggaajapassin ja sen myötä onkin luvassa aivan uudenlainen messukokemus. Jos siis messuilla vilahtaa tutun näköinen mekon helma kera virkatun korun ja bloggaajapassin, niin saa tulla moikkaamaan!

Minulla olisi yksi lippu vailla messukävijäänsä ja sen arvonta alkaa nyt päättyen su 5.4 klo 21. Otan voittajaan yhteyttä vielä saman illan aikana, jotta saan lipun postitettua heti tiistaina. Kerro mikä sinua kiinnostaisi messuilla eniten ja muista ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi, jotta tavoitan sinut varmasti. Onnea arvontaan!

Yksityiskohtia

Uusi kamera on tuonut todellisen kuvausinnostuksen ja kameran säätöjä on kiva testailla aina kun hetki siihen liikenee. Tulilatva on kiitollinen kuvauskohde pysyessään kiltisti paikallaan, lasten kuvaaminen onkin jo aivan toisenlainen haste.

Viime aikoina minua on viehättäneet yksityiskohdat ja vaikkei meidän lasten varpaat enää ihan vauvanpulleat olekaan, on niiden kuvaamisessa edelleen oma taikansa.

Pääsiäiskoristeita ei montaa löydy tänäkään vuonna mutta tämä pupu on jo monta vuotta vanha ja saa kunnian olla hyllyn päällä tänäkin pääsiäisenä. Jotain itseironiaa tässä kyllä on, ylpeä pupu kera vatsakumpuineen vaikka tosin itse toivoisin kovasti pääseväni omasta eroon. Mutta ehkä jotain voisi pupulta oppia, itseensä tulisi olla tyytyväinen sellaisena kuin on.

Pupun isosisko on enää toista korvaa ja kokoamista vailla, ja olen yrittänyt samalla ohjetta kirjailla ylös. Se toimii, tai ainakin vielä luulen niin...