Meidän koti, osa 1: eteinen

 

Joskus tuntuu, että kun kahden pienen lapsen perheessä siivoaa, näkyy työn tulos ehkä muutaman minuutin kunnes kaaos on jo taas täydessä vauhdissa. Viime sunnuntaina vietimme koko perheen yhteistä siivouspäivää ja aina kun sain huoneen valmiiksi, kuvasin lopputuloksen (ennen sitä uutta sotkua...). Nyt voi ainakin kuvista katsella, että on meillä joskus ollut siistiä... Pestiin esikoisen kanssa ikkunatkin sisäpuolelta, nyt saa kevät kurkkia sisälle!

Asumme 90-luvun loppupuolen yksitasoisessa omakotitalossa, kooltaan juuri päälle 100 neliötä kolmella makuuhuoneella. Juuri sopivan kokoinen meille, sillä haimme nimenomaan nykymittapuulla pientä omakotialoa isommalla, rauhallisella tontilla.  Teimme asuntoon muuttaessa pientä pintaremonttia, pääasiassa maalausta ja keittiössä vanhojen keittiörunkojen päälle asennettiin uudet ovet ja välitila sekä tasot uusittiin.

Rakastan maalaisromanttista, rauhallista sisustusta ja samaa linjaa olimme hakeneet jo edelliseen asuntoon. Niinpä uuteen kotiin muuttaessamme muutokset sisustuksen suhteen ovat olleet pieniä ja hankinnat on pyritty tekemään tarjouksia hyödyntäen sekä vanhaa uusimalla.

Ensimmäisenä esittelyvuoroon pääsee eteinen. Meillä on eteis- ja keittiötilassa yhtenäinen laattalattia, mikä ei väriltään miellytä oikein kummankaan silmää, ja se varmaan joskus isomman remontin myötä vaihtuu. Oleskelutiloissa on kaikissa sama maalisävy seinissä tuomassa yhtenäisyyttä. Ennen tiloissa oli harmahtava maali ja pieni sävytys ruskeaan toi ihan uutta lämpöä koko asuntoon.

Lipaston hankin tori.fi:sta, sillä entinen Ikean Lack-lipasto oli tähän tilaan aivan liian massiivinen. Tämän oli edellinen omistaja jo kuultolakannut koivunvärisestä ja meille muuttaessaan se sai täysin mattavalkoisen huonekalumaalin ylleen. Maksoin lipastosta parikymmentä euroa ja se on sisäpinnoiltaankin kuin uusi. Tuplakupla-valaisin on tuparilahja entiseen asuntoon ja yksi kodin lempiesineistäni. Todella mukava ja pehmeä valo, mutta tarpeeksi kirkas, että riittää myös yleisvaloksi meidän tarpeisiin. Vasemmalle puolen lipastoa jää "mummon huoneen" ovi ja oikealla on lastenhuone, missä siivous onkin kovassa käynnissä majanrakennuspatjojen ollessa pöydällä.

Lipastoa vastapäätä on hengarikaappi peiliovilla, johon uusimme ulkokuoren keittöremontin yhteydessä. Vanhojen massiivisten puurunkojen päälle asennettiin valkoinen peitelevy päätyyn, hyllykaapin ovi poistettiin ja tilalle koko leveydelle oleva kaksiosainen liukupeiliovi savulasilla. Edullisempi muutos kuin koko kaapiston uusiminen ja eteinen valostui heti. Valkoisen myötä tuntuu myös leveämmälle vaikka todellisuudessa uusi kaappi tulee 10cm enemmän ulos seinästä kuin vanha. 

Tähdet on heikkouteni ja niitä näkyy vähän joka puolella asuntoa. Eteisessä Askon tähtimatto pyöreänä ja sama matto löytyy isompana myös lastenhuoneesta. Alussa arastelin lankamattoa eteisessä ja vieläpä valkoisella tähdellä, mutta hyvin se on toiminut ja on vieläpä pysynyt puhtaana vaikka esikoinen monesti siitä kengät jalassa lompsiikin yli.

Tähtikori

Kun näin tämän tähtikorin ohjeen linkitettynä fb:n virkkausryhmään, niin se pääsi heti "pakko tehdä"-listalle. Eteisen lipasto on kaivannut pientä koria, johon laskea esim. avaimet, jottei pöydän pinta naarmuttuisi. Nyt samassa käytössä on ollut milloin mikäkin pipo tai lapanen, ja onhan tämä kori nyt paljon sievempi. Helppo ja nopea tehdä, tein tämän eilen illalla ohjelmia katsoessa muutamassa tunnissa. Muistiin itselle, että on syynsä miksi reunoista poimitaan 75 silmukkaa eikä vajaa 70, sillä tähti muistuttaa hieman meritähteä liian pehmeine linjoineen. Kuteena mini ontelukude ja koukun kokona 6.

Seuraavaksi koukulle pääsee Prinsessajutun juuri julkaisema Virkattu Pöllö. Ohje näyttää juuri sopivalle alle kuusi tuntia viime yönä nukkuneelle, ja senkin pätkissä, tottakai...

Kirjavinkki ja ostoksia

Odotettu paketti saapui tänään kotiovelle toimitettuna, ja paketista paljastui odotetut kirjat ja virkkuukoukut. Olen ihastellut Amigurumi patterns-sivuston ihania hahmoja ja kun huomasin kirjat olevan amazonin kautta saatavilla, oli ne pakko napsauttaa ostoskoriin. Ohjeet vaikuttavat todella selkeille, ja kunhan ehdin, niin pääsee ensimmäinen hahmo teon alle. Se voisi olla vaikka Wasabi The Bunny:

Tämä olisi ihana vauvalahja, vaaleanpunainen tai valkoinen pikkupupu olisi suloinen vaikka virkattujen tossujen kera kauniissa virkatussa korissa.

Koska en osannut valita, tilaisinko bambuiset vai metalliset virkkuukoukut, edullisen hinnan vuoksi päädyin ottamaan molemmat. Laatu vaikuttaa ihan hyvälle, käyttökokemuksia luvassa lähipäivinä. Kotelot eivät ole erityisen kauniit, mutta pitävät koukut helposti löydettävissä, joten saavat ainakin hetken pysyä noissa säilytyksessä.

Kirppislöytö-pussukka oli pakko kuvata kun sain tarvikkeet sinne siirrettyä. Paljon kauniimpi kuin Liberon mainoskassissa meille tullut läpinäkyvä pussukka ja niin suuri, että tähän mahtuisi myös joku pieni virkkuutyö mukaan kassiin otettavaksi.

Eilen oli pakko saada tehdä jotain muuta kuin afrikankukkia ja iltapalana valmistui virkattu nauha. Lankana Novitan bambu, puikot 2.5mm ja langan menekki vähäinen. Minulla oli tänään kuvausapulaisena kuopus, joka halusi todella kovasti tutkia minkälaisen nauhan äiti olikaan tehnyt. Lapsenkestävyys, testattu!

Palat yhteen liittää ja pian jo poni kiitää!

Kun muut esittelee blogissa valmiit työnsä, niin minä taidan keskittyä näihin keskeneräisiin... Tällainen nyt siis työn alla, valmiina siitä tulee Heidi Bearsin mukaan poni ;) Tosi kiva projekti, mutta hidastekoinen toki. Tätä ei kehtaa kaivaa esille, jos on vain pikkuhetki aikaa tehdä, kun lankakeriä on neljä koko ajan mukana ja ohjetta luettava tarkoin. Kunhan kauan odottamani puikot saapuvat, niin välillä jotain muutakin. Facebookin ryhmiä selaillessa ideoita tulee paljon, blogeja selatessa määrä vain kasvaa ja pinterestistä en edes mainitse...

Tänään vietin "omaa aikaa" jonottaen ja odotellen omaa vuoroani, ja mietin, että sellaiseen tilanteeseen olisi kiva olla joku pikku projektityö, jossa ei hirmuisesti tarvitsisi lukea ohjetta tai ohje olisi helppo muistaa. Lankakeriäkin vain yksi, jotta työ pysyisi pienessä tilassa hallittavana. Isoäidinneliö-viitta/jakku olisi hyvä sellaiseen, mutta jossain kohtaa työ kävisi jo liian isoksi käsilaukussa kuljetettavaksi... Kivoja vinkkejä tällaiseen otan mielelläni vastaan!

Ja kävin myös siellä kirpparilla, viikon tavoite saavutettu! Mukaan tarttui kevääksi trikoiset autopipot pojille ja virkkuukoukuille oma pussukka. Kirpparilla oli monessa pöydässä trikoopipoja, kaikissa hinta sama 5€. Kilpailu on kovaa ja kuosit paljon samoja pöydissä, ei helppoa saada omansa myydyksi.

Pikkuapulainen, vai pitäisikö sanoa tihulainen...

Tänään illalla minulla oli näin suloinen järjestelyapulainen miehen ollessa esikoisen kanssa kauppareissulla. Kuopus ei viihdy sylissä yhtään, vaan kiemurtelee jo muutaman sekunnin jälkeen, joten perinteinen lapsi lonkalle sylikantoon ei toimi hänen kanssaan. Menohalut ovat kovat, konttaamaan on kiire eikä sylissä malttaisi olla millään. Selkäkyydissä onkin paljon kivempaa, varsinkin jos äiti vähän pomppii tai pelleillään peilin edessä. Ja kun alkaa tylsyys iskeä, niin tekemistä hän osaa keksiä aivan itse....

Huomatkaa tarkkaavaisuus ja on muuten napakka pinsettiote! Onneksi rakastan trikoopipoja, sillä pian varmaan kuljen sellainen päässä sisälläkin... Vakiokirpparillani on pöytä, jossa joku myy tekemiään trikoopipoja aivan ihanista kuoseista, ja harvoin olen sen pöydän ohi päässyt nappaamatta jotain ihanuutta mukaan. Mistä tulikin mieleeni, että kirppari voisikin olla tämän viikon tavoitteena pitkästä aikaa!

Sanoiko joku lankalaihis?

Monessa blogissa ja käsityöihmisen mielessä tuntuu pyörivän lankalaihis, mutta näin juuri innostuksen taas pitkästä aikaa saaneena lankalaihikset ei pyöri nyt täällä. Edellisen illan tein lankojen inventaariota ja ostoslistaa, mitä kaikkea täytyisi muistaa napata lankahyllyiltä mukaan.

Mukaan tarttuivat 3 kerää Soft-lankaa (taisi olla ihan 100% akryyli) isomman ponin tekoon ja Novitan Hilettä harjaan sekä häntään. Alunperin olin ostamassa Dropsin Eskimoa, mutta sen harmaan sävy oli vähän likainen, joten jäi hyllyyn. Nämä kerät löytyivät Prisman alekorista sattumalta, mutta pehmoeläintä varten varmasti tarpeeksi pehmoinen ja kiva lanka. Valkoinen, laventeli, vadelma ja harmaa Miami-lanka ovat afrikankukista tehtävää ponia varten ja kaksi kerää ruskeaa Miamia ystävän lapselle syntymäpäivälahja-Nipsua varten. Grafiitti-Hangot ovat virkattua reppua varten, omasta lankakaapista löytyi yksi kerä puuterin väristä Hankoa repun somisteisiin. Minikerät Novitaa ovat amigurumien silmiä ym. pikkuosia varten, joihin kuluu vain hyvin vähän lankaa. Näiden lisäksi ostin vielä 3kg mini-ontelokudetta vanhan roosan sävyssä, niistä on tulossa ainakin tähtikoreja muutama sekä lankaproggis-kori isommassa koossa. Hamsteri on aina hamsteri, täytyy todeta...

Tiskiliina vol 2. ja pipilaastari

Kun joskus kaipaa niitä yhdellä istumalla tehtäviä juttuja, niin tämä tiskiliina on sellainen. Ensimmäinen tekemäni on kovalla käytöllä, mutta pesuvaraa on pakko olla, joten tämä virkkaus oli todella tarpeeseen tehtyä. Lapsiperheessä kun tuota pöydän pyyhkimistä riittää... Ja kun vielä ohje on superhelppo *3 pylvästä ja 1 ketjusilmukka*, toistetaan toivotun leveyden verran ja kerroksia sen verran, että muodostuu neliö, niin voi rauhassa katsoa nauhoituksia samalla. Lankana Novitan Bambu ja koukun koko 3, liina tiivistyy jonkin verran pesuissa.

Ulkoiltiin eilen esikoisen kanssa, ja kaaduin lumipeitteen peittämään liukkaaseen jäähän. Kyynärpäästäni lähti sen verran ihoa, että jouduin laittamaan laastarin ja tottakai esikoinen halusi omansa. Mitään pipiähän hänellä ei ollut, mutta näytti mihin laastari piti laittaa ja ylpeänä esitteli laastariaan. Muumifanille muumilaastari, ehkäpä näin myös oikean pipin sattuessa laastari laitetaan mielellään haavan päälle.