Vauvan kirjoneulesukat

Kun villasukkien tekoon kerran ryhdyin, niin täytyihän se kirjoneule-peikkokin selättää. Turvalliselle tuntui aloittaa ihan pienistä sukista ja ohjetta muokkasin Life with Mari-blogin suloisesta sukkaohjeesta. Söpöstely tuntuu olevan se minun juttu, niin näistä taisi tulla melkein ällömakeat. Varressa joustimena valepalmikkoa ja Marin ohjeeseen verraten muutin kuvion keskelle sydämet. Ensimmäistä kertaa kirjoneuletta tekevän oli toki heti lähdettävä muokkauspuuhiin, ehkä helpommalla olisi päässyt ihan suoraan ohjetta seuraamalla... Purkamatta ei kirjoneule onnistunut mutta lopputulokseen olen kyllä ihan tyytyväinen.

Olen joskus kuullut kirjoneuleen yhteydessä puhuttavan lankadominanssista ja siihen päätinkin paneutua kunnolla ennen aloittamista. Kyllä kannatti, sillä tekeminen sujui yllättävänkin jouhevasti sen jälkeen kun sai jutun juonesta kiinni. Ei solmussa olevia lankoja ja ainakin näin kahden langan kokeilussa, jossa ei ole pitkiä lankajuoksuja, toimi tekniikka jo aloittelevalle hyvällä tasolla. Harjoitus tekee kuitenkin mestarin, niinpä seuraavat on jo tulossa hieman isommassa koossa.

Pikkujoulut suunnitteilla

Kävimme lokakuussa Sisustus- ja lifestyleblogit Pohjois-Pohjanmaan bloggaajien kanssa tutustumassa Ouluun avattuun Lapland Hotelliin. Mielettömän upea hotelli, johon on saatu luotua lapin tunnelmaa tyylikkäällä tavalla. Saadessamme kuulla, että saamme hotelliin yhden yön majoituksen, tiesin heti että täällä viettäisimme miehen kanssa pikkujouluja vuodenvaihteen jälkeen. Kiitoksena ja anteeksipyyntönä virkkauksen täyttämästä syksystä...

Vierailumme alkoi ravintolan puolella ja saimme maistaa hotellin keittiön tarjontaa. Olen vähän ennakkoluuloinen uusia ruokalajeja kohtaan ja täytyy myöntää, että ensin kyllä vähän jännitti lähteä maistamaan ihan uusia makuja. Olen juuri niitä ihmisiä, jotka valitsevat aina ravintolasta saman hyväksi todetun ruoka-annoksen. Onneksi nyt uskalsin lähteä maistelemaan sillä löysin selkeitä suosikkeja myös uusista ruoka-aineista.

Suolaisissa ruoka-annoksissa oli mm. poroa ja siikaa. Keskellä oleva siika oli monen suosikki ja niin myös minun, ihan mielettömän hyvää!

 Suussasulavaa suklaakakkua, jota olisi voinut syödä paljon isommankin kipon.

 Näkymää aulatilasta, johon syksyinen vesisade toi oman hämyisen tunnelmansa.

Upea vanha viinikellari löytyi Ynninkulman puolelta, täällä olisi mahtavaa istua iltaa hyvien ystävien kanssa.

Odotan jo kovasti vierailuamme hotellissa, ja toki myös sitä hotellin aamupalaa... Pieni loma arkeen omassa kotikaupungissa, aikaa ei kulu matkustamiseen ja pitkät yöunet, ei kuulosta yhtään pahalle!

Vaaleanpunaiset suloisuudet itselle

Virkatun syksyn jälkeen on ollut ihana tarttua pitkästä aikaa puikkoihin ja äidille tehtyjen sukkien jälkeen kuume jäi todella päälle. Minulla oli tarve lyhyemmille sukille ja näihin päätin raaskia käyttää anopin jemmoista löytynyttä supersuloista vaaleanpunasävyistä raitalankaa. Rakas Novita, tee tällaisia raitasävyjä lisää, toivoo yksi pieni bloggaaja pohjoisesta!

Resori, kantapää ja kärki on tehty yksivärisellä harmalla langalla, selkeyttää minusta sukkaa kivasti. Valepalmikko on uusi suosikkini ja tuo sukkiin pienen ripauksen romanttisuutta. Kantapään teen aina vahvennettuna, on tuo kivilattia ja talviset kantapäät aika raaka yhdistelmä sukille...

Näistä tuli kyllä niin villasukkarakkautta <3 Lankana 7- veljestä raitaa anopin jemmoista ja harmaa jäi äidin sukista, näiden tekeminen maksoi siis vain vaivan palkan. Puikot 3,5mm cubiksit, jotka ostin jo syksyllä tuomaan uutta intoa tekemiseen. Välineurheilua se on nämä käsityötkin!

Synttärilahja 1-vuotiaalle

Huomasin blogin tekstejä läpi käydessäni, että mullahan on jäänyt vaikka mitä ihanaa luonnoksiin roikkumaan. Luvassa siis lähiaikoina muistoja ja töitä syksyltä! Ensimmäisenä lahja suloiselle 1v. pikkuneidille ja lahja sisälsi cupcake-pupun, kaksi donitsia ja kolme erilaista keksiä. Pupun ja keksin ohjeet omia, donitsin ohjetta sovellettu muutamasta eri ohjeesta. Lankana kaikissa Novitan Miami ja koukun koko 2,5mm.

Donitsit olivat kivoja tehdä ja näitä teinkin muutaman lisää joulumyyjäisiin. Omilta lapsilta ne tosin piti piilottaa, sillä tiedän ettei niitä olisi saanut enää myyntiin laittaa. Nyt keväällä voisikin tehdä kivan setin myös omille lapsille, keksejä heillä tosin jo riittää isommallekin synttäriseurueelle.

Aika herkullinen toteemipaalu! Lahja menisi siis myös pinoamispelistä. Leikkiruokia on kiva tehdä ja itse olen tainnut erikoistua vahingossa juuri tänne herkkulinjalle. Mistähän lie johtuu... Kakku pitäisi vielä tehdä, muistan jossain nähneeni aika hauskan prinsessakakun. Lisätään pitkäääään listaan!

Hiirineiti torinrannassa ja vinkit vierailjoille

Tämän vuoden ensimmäinen tilaustyöpehmo oli suloinen hiirineiti, joka pääsi Oulun torinrantaan kuvattavaksi. Muutama aste pakkasta ja miten upea maisema olikaan, ihmisiä oli ulkoilemassa jonoksi asti. Vaikka moni pitää aittoja kesäpaikkoina, on moni aitoista avoinna ympäri vuoden. Niin myös Aittaputtiikki, jonka portailla hiiren kuvasin. Hiiren lisäksi näin myös hääparin asettuvan kuvattaksi aitan upean tumman oven eteen eivätkä he olleet ainoa hääpari paikalla viime lauantaina.

Hiiren ohje on Mari-Liis Lillen käsialaa ja löytyy osoitteesta www.lilleliis.com. Suosittelen lämpimästi ohjetta, on englanninkielinen ja selkeä, sekä varmasti jokaisen euron arvoinen. Lankana hiiressä on Novitan Miami ja se on virkattu 2.5mm koukulla. Teen hiiriä mielelläni myös tilauksesta, laita sähköpostia osoitteeseen minttuliinidesign@gmail.com niin jutellaan lisää.

Vanhat aitat ovat kyllä upeita enkä malttanut olla niitä kuvaamatta ennen työpäiväni alkua. Nopea sai olla, että ehti kuvia napata ilman ohi kulkevia lenkkeilijöitä. Mieli olisi tehnyt lähteä kauempaakin uusia kuvakulmia hakemaan mutta tällä kertaa aika ei siihen riittänyt.

Suosittelen piipahdusta torinrantaan! Kierroksen voit aloittaa kauppahallista, josta lämpimästi suosittelen kalatiskin lohinugetteja ja leipomon rieskoja. Kauppahallista jatka matkaasi Kofeiinikomppaniaan, siitä Aittaputtiikille ja LifestyleNordic:iin ja kierros kannattaa päättää herkkujen parissa Pannukakkutalossa.  Pannukakkutalossa suosittelen kokeilemaan myös lihaisia versioita, ovat aika nam!

Ovatko Oulun aitat sinulle tuttuja paikkoja?

Hämärtyvässä illassa

Pakkanen paukkuu ja täällä jo kovasti odotellaan luvattua lauhtumista, ulos olisi kiva päästä. Lisääntyvä valo on saanut räpsimään kuvia enenevässä määrin, mutta on tässä illan hämärtävässä tunnelmassakin oma taikansa, jota kesällä varmasti taas kaipaa.

Uusi olohuoneen pöytä on tuonut kaivattua muutosta ja intoa taas sisustamiseen. Sisustaminen kyllä tuntuu välillä tässä taloudessa olevan enemmän kaaoksen hallintaa ja siivoamista kuin kauniita asetelmia ja harmoniaa. Mutta se on sitä elämää, jota ilman koti ei tuntuisi kodilta <3

Lahja äidilleni

Äitini täytti viikonloppuna tällä kertaa pyöreät 25-vuotta, joita juhlittiin koko perheen voimin. Harmittavasti omat lapset eivät ravintolaruuasta päässeet nauttimaan, sillä se vähän jo odotettukin talviflunssa saavutti meidän perheen viime viikolla. Kuumetta ja yskää, siitä on arki nyt tehty. Onneksi nyt on kovat pakkaset, joten sisällä jouduttaisiin olemaan joka tapauksessa. Enemmän harmittaisi katsella loistavaa ulkoilukeliä sisältä, nyt vain lämmitellään leivinuunia ja syödään mitä maistuu.

Äitini tekee paljon sukkia pääasiassa muille, joten minä halusin tehdä sukat äidille. Mielessä oli heti ajatus neutraalista väristä ja valepalmikosta, ihan erilaiset sukat mitä äidillä itsellään on juuri nyt käytössä. Vaaleanharmaa 7 veljestä ja valepalmikko sopivat kauniisti yhteen ja sukista tuli hyvin minun näköiset, olisi nämä voinut omaankin kaappiin jättää. Tein valepalmikon myös jalkapöydän päälle, sillä käyttö tulisi olemaan sisällä eikä näinollen tarvitsisi miettiä, painaako kuvio kengässä.

Homemade-nauhan löysin Luleån reissulla Skapa Glädjestä, joka oli aivan ihana sisustus- ja askarteluliike. Kiitos alennusmyyntien onnistuin tekemään löytöjä ja tämäkin nauha oli puoleen hintaan. Nauha viimeistelee lahjan, pakkaamisella on suuri merkitys lopputulokseen.

Nilkkaan kiinnitin Paaposta hankitun Made with Love-riipuksen tuomaan pienen erityisen lisänsä sukkiin. Juuri sellaista pientä, jota ei välttämättä itselle tehtyihin sukkiin lahjan saaja laittaisi.

Valepalmikon ohjeen kurkkasin netistä ja muuten tein sukan vyötteessä olleen perusohjeen mukaan. En ole tehnyt sukkia puoleentoista vuoteen neulomalla ja hieman jäi kyllä polttelemaan aloittaa seuraavatkin. Samaa harmaata valepalmikkoa resoriksi ja anopilta jemmattua vaaleanpuna-harmaa-luonnonvalkoista raitalankaa polvarimittaisena, kuulostaisi ja varmasti myös näyttäisi aika kivalle...

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille ja muistakaahan osallistua Minttuliini Designin fb-sivuilla kivaan arvontaan!

Lankakaappi vaaleanpunaisin unelmin

Viimeisen parin vuoden aikana on käsityöharrastukseni kasvanut suuresti ja sitä myöten on tullut toki myös paljon kaikenlaista siihen liittyvää materiaalia. Lankaa, kuteita, kankaita, koukkuja, lukkoja, solkia, lista on pitkä. Ensin materiaaleille hankittiin valkoinen kaappi, joka onkin syönyt sisäänsä suuren määrän sitä kaikkea muuta, mutta ei lankaa. Kaapin sisältö on järjestetty pieniin säilytysrasioihin ja olen jopa laittanut lappuja rasioihin kertomaan sisällöstä, jotta kaappi oikeasti pysyisi järjestyksessä. Sieltä on nyt helppo napata tarvitsemansa tavarat nopeasti, eivätkä ne ole sekalaisena pussikasana työhuoneen virkaa toimittavan välitilan suurella pöydällä. Syö muuten paljon tavaraa se pöytä, oikea murheenkryyni...

Halusin kuitenkin myös langat ja erityisesti matonkuteet siististi yhteen paikkaan, sillä tähän asti erinäisiä säkkejä on pyörinyt pöytien alla, vaatehuoneessa, olohuoneen tv-tasolla sekä puuarkussa ja oikeastaan kaikkialla, missä vain on ollut kudekerän mentävä paikka. Ei aina kovin kaunista, järkevää tai siivoukselle helppoa. Niinpä mummolalomalla suuntasimme Ikeaan suunnitelmana ostaa 8-lokeroinen iso hylly valkoisena irtolaatikoilla, jotta ulkoasu pysyisi siistinä, lankoja olisi helppo laatikoissa kantaa esim. sohvalle oikeaa värivalintaa miettiessä ja kaiken tilan saisi hyödynnettyä. Mutta siellähän tulikin vastaan ihana vaaleanpunainen neljäosainen versio, ja alelappu kyljessä! Ruusunpunaiset silmäni loistivat innosta, valinta oli tehty. Pieni neuvottelu sen perheen toisen osapuolen kanssa ja kun säästöä alkuperäiseen tuli lähes puolet, oli valttikortti minulla. Pikkuruisesta seinästä on nyt todellakin kaikki tila otettu irti, mutta onhan tuo hylly nyt kyllä aika söpö.

Laatikoihin sukelsi mm. sukkalangat, joita ei selvästi kestä ostaa yhtään lisää ennen kuin on muutamat tikuteltu. Tai ainahan voi tiivistää, mutta sitä keinoa ei lankalaihislainen saisi ottaa käyttöön.

Minulla on aika iso kokoelma Riihimäen vanhoja lasipurkkeja, jotka ovat olleet jo harmittavan pitkään kaapissa etsimässä uutta paikkaansa. Nyt ne pääsivät kahdelle avohyllylle esille, ja söivät sisäänsä niin jämälankakeriä korulankaa kuin aarteeni, Louhittaren luolan sukka- ja huivilangat. Louhittarille löytyi vielä kannellinen purkki, joten ne ovat siellä hyvässä suojassa pölyltä ja muilta vaaratekijöiltä.

Eihän tuo kaappi oikeasti kaikkia lankojani tallettanut, mutta loput mahtuivat niille varattuihin isoihin muovilaatikoihin vaatehuoneeseen. Muu talo on nyt lankavapaa, ainakin melkein, tai ainakin päivisin.

Koruja Vadelmatarhalle

Viime päivinä on valmistunut koruja eri väreissä ja näitä samoja talvisia sävyjä vein myös joulua ennen Oulun Vadelmatarhalle. Tummat sävyt miellyttävät omaa silmää ja ne tuntuvat olevan tällä hetkellä myös teidän tilaajien suosiossa kovasti.

Tummansinisen sävy on upea luonnossa ja päivän pienen valoisan hetken aikaan sain sen sävyn napattua myös kameralle. Tummanharmaan ja luonnonvalkean yhdistelmää voisin sanoa jo klassikoksi.

Tummien sävyjen rinnalle upeita, voimakkaita sävyjä. Syklaami ja turkoosi ovat vahvoja sävyjä ja pitsikukka-mallina erityisen näyttäviä. 

Joulun alla piipahdin Vadelmatarhalla tuotteideni kanssa joulumyyjäisissä ja kuvassa näkyykin mm. matot, joista jäi omat kuvansa muuten nappaamatta. Malli on sama tuttu kuin tiskiliinoissa, ja olen tykästynyt malliin kovasti. Kaunis, selkeä ja ilmava. Sitä on helppo muuntaa eri kokoiseksi, tehdä isompi tai pienempi versio ja malli jää helposti mieleen. Ideaa malliin hain Pinterestistä ja sovelsin mattoa tehdessä tee ja pura-menetelmällä. Hyväksi havaittu, mutta luonnetta kasvattava menetelmä...

Herkuttelijan keksitarjotin, joka tällä hetkellä huutelee tyhjyyttään. Keksitarjotin tuo aina juttelijoita paikalle, houkutteleva niin lapsille kuin aikuisille.

Vadelmatarha on nyt avannut myös Nettiputiikin  ja Minttuliinin tuotteet löydät tutusti Lähi-ja Luomupuodista.

Käsityövuosi 2015

Vuosi on taas vaihtunut ja on monen muun tapaan aika muistella mennyttä käsityövuotta. Suurimpana muutoksena ja tapahtumana toki oman toiminimen perustaminen, Minttuliini Design on ollut merkittävässä roolissa. Sen parissa työt jatkuu tänäkin vuonna, tilauksia on ihanasti jo alkuvuodelle ja hirmuisesti uusia suunnitelmia myös.

Loppuvuosi oli hyvin pehmojen täyttämä, ihania hiirulaisia valmistui useita. Nämä keltainen ja tumma violetti matkasivat sisaruksille.

Hepat oli kiva välityö hiirien välillä ja liila heppa olikin vuoden viimeinen valmistunut pehmo.

 Mitä olisi vuosimietintä ilman niitä minun nimikkotuotteita eli koruja. Näistä se koko touhu alkoi ja korujen parissa on ihana jatkaa myös alkanutta vuotta.

 Kantorepun hihnojen suojat on tuote, joka on kyllä jäänyt aivan liian vähälle huomiolle omassa mietinnässäkin. Upeina kuoseina näissä kotimaiset Liinalapsen Vanamot mätsäävien korujen kera.

Ja voi, se kaikkein suosituin koru ehdottomasti menneenä vuonna oli viiden helmen koru tummanharmailla ja luonnonvalkeilla helmillä.

 Yksi vuoden kauneimpia projekteja oli huivi anopille silkkilangasta. Oma on edelleen kesken, voisiko sen valmistuminen olla tämän vuoden tavoite...

 Välillä jotain itsellenikin, avaimenperä pitsikukkakorujen mallilla.

 Tuttinauhoja valmistui paljon loppuvuodesta, tässä tilauskoru kesältä.

 Myyntitapahtumissa suosituimpia tuotteita oli ehdottomasti ponnarit eri väreissä.

 Äitini ahkeroi pieniä lasten sukkia, joista oma suosikkini olivat nämä vaaleanpuna-valkeat ihanuudet.

 Rusettiponnarit ovat olleet niin pienten kuin isojenkin suosikkeja ja nappiponnareiden kera myyntipöydän suosikkeja.

 Itse tehdyt lahjat ovat kivoja vietäviä, tässä pienen tytön synttäripakettiin sujahtaneet herkut pupun kera.

 Kantoliinakankaista tuli ommeltua muutamia kukkaroita, mutta kyllä ne virkatut versiot edelleen enemmän omalta tuntuu.

Tiskiliinat on kiva välityö ja lahjavinkki sellaiselle, jolla on jo kaikkea. Kuinka monta kertaa sainkaan kuulla, että eihän niitä raski käyttää! Raskii niitä, käyttöön ja pesuun vain.

Loppuvuosi oli myyjäisten aikaa ja kuinka paljon niistä oppikaan! Tulossa onkin juttusarjaa omista mietteistä, vinkkejä ja muilta myyjiltä saatuja ajatuksia.

Miltä näyttääkään vuosi 2016? Paljon on uusia ideoita, vanhoja tuttuja suosikkeja ja tavoitteena on myös oman lankavaraston laihis, joka tulee varmasti näkymään blogissa. Aloitetaan punnituksilla, jota pelkään jo valmiiksi...

Ihanaa Uutta Vuotta jokaiselle ja paljon ihania lankahetkiä!