Edellisellä marjanpoiminta-reissulla aikuisilla oli käytössä marjapoimurit mutta esikoinen keräsi marjoja käsin. Kun Halpa-Hallissa huomasimme lasten sammakkopoimurin ja näytimme esikoiselle, oli hän heti sitä mieltä, että se otetaan. Ja pitihän sitä sitten käydä kokeilemassa toki. Tekniikka oli heti hallussa, selvästi oli seurannut mitä aikuiset olivat tuollaisilla tehneet. Riemu oli suuri, kun ensimmäinen marja kolahti poimurin pohjalle ja kertyi sinne muutamia muitakin tarkoin valikoiduista paikoista. Ilmeisesti sormin kerääminen oli kuitenkin mukavampaa, kun hän päätti hetken puolukoita kerättyään antaa poimurin pois ja keräsi mieluummin mustikoita käsin.
Sammakon kitaan marjoja sai myös käsin laitettua, jos ei muuten tuntunut kitaan uppoavan. Ja tulihan siihen kotimatkalla kerättyä ne kivetkin, tottakai....
Herkullisia isoja puolukoita olisi metsä pullollaan niitä tarvitseville, meillä alkaa pian olla pakkanen marjoja täynnä.
Kuopus kulki metsäreissun jälleen Tulassa ja selästä kuuluikin iloista lauleskelua pitkin matkaa. Hän on nyt innostunut Fröbelin palikoiden Vauvahai-laulusta ja laulaa sitä omilla sanoillaan leikkien sormilla mukana lukemattomia kertoja päivässä. Fröbeleiden keikalle on ehdottomasti päästävä kun seuraavan kerran tännepäin tulevat, meillä löytyy kaksi niin innokasta fania.
Ajatus oli kuvata tänään lastenhuoneen uutta ilmettä, mutta ehkäpä maltan vielä hetken ja ompelen vielä verhot ensin. Nukkumahuoneen teemaksi tulossa viidakko, ja värimaailma tulee olemaan hyvin erilainen kuin muualla talossa. Toiveena siis lapsille pitkiä päiväunia, että olisi aikaa ompelulle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti