Hanhi saapui taloon

Kävin viikonloppuna Oulun seudun käsityöyrittäjien joulumyyjäisissä pikisaaressa ja olihan tunnelmallinen paikka! Tiheä lumisade, aamuinen hämäryys ja jouluvalot saattelivat perille Keltaiseen taloon, jossa oli hyvin erilaisia tuotteita myyvät käsityöyrittäjät yhdistäneet voimansa. Pupua lähdin hakemaan mutta hanhen kanssa kotiin tulin. Ihastuin hanheen heti sen nähdessäni ja kahden lintufanin äitinä tiesin, että se olisi myös lasten mieleen. Hanhi asustelee olohuoneen lipaston päällä, mutta aina välillä esikoinen sen leikkeihin pyytää ja hanhen kanssa ajattaa pikkuveljeään takaa molempien kikattaessa aivan innoissaan. Leikkien päätteeksi hanhi aina palaa lipaston päälle vartioimaan touhuja.

Hanhen jalat on hauskasti muotoiltu, pieni yksityiskohta, joka tekee tosi paljon ilmettä. Joulun jälkeen hanhi saa eri värisen rusetin kaulaansa, pelkäksi joulukoristeeksi hanhi ei varmasti jää.

Yksi yö jouluun ja paljon on vielä puuhaa jäljellä. Mutta joulu tulee ilman siivottuja komeroitakin ja stressiä, kunhan ne paketit vain ehtisi paketoida ennen joulupukin tuloa!

Yksi kauneimmista

 

Viimeiset tilauskorut ennen joulua valmistuivat eilen ja nyt korupuoti pitääkin parin päivän joulutauon. Virkkuukoukku ei toki jää lomalle, vaan keskittyy muutaman päivän ajan omien lasten hemmotteluun. Koukulle pääsi virtahepo, joka yhdessä lasten kanssa Amigurumi, virkkaa uusia iloisia maskotteja-kirjasta valittiin. Hyvää alkuharjoittelua, ehkä vielä joskus ehdin tehdä Heidi Bearsin version.

Harmaa-valkea kukkakoru asiakkaan suunnittelemalla mallilla. Minusta koru on yksi kauneimmista mitä olen tehnyt, tuo harmaan ja valkean yhdistelmä on vain niin tyylikäs. Huomasin korua tehdessä, miten kukkarenkaan saa tehtyä siistimmin ja helpommin, monta rengasta piti tehdä ennen kuin tekniikkamuutoksen huomasin.

Mustan korun kuvaaminen mustan värin palamatta keinovalossa on mahdoton tehtävä, muistiin itselle. Musta-valkea kukkarengas oli upea, kuva ei todellakaan tee sille oikeutta.

Lapset odottavat jo joulupukkia, ja paketteja, saa nähdä miten käy kun oikeasti ovi keskiviikkona kolahtaa!

Lapsille koruja, turvallisuuspaniikki!

 (kuva Nomppu.fi)

Tiedättekö tunteen, turvallisuuspaniikki. Minulla on edessäni iso kasa helmiä ja tuttinauhatarvikkeita ajatuksena tehdä muutama tsi-versio helmituttinauhoista, joihin ihastuin nähtyäni Nompun versiot. Googlettaessani nauhojen kiinnitystä varten kestävää solmua, törmään useaan keskusteluun helmituttiketjujen turvallisuudesta. Tuttinauhan helmet ovat lähellä suuta ja rikkoutuessaan helmet voivat päätyä suuhun aiheuttaen mahdollisen vaaratilanteen. Ei todellakaan se tavoite, joka minulla on. Samalla googletuksella löydän kuitenkin paljon vastaavia koruja, eikä missään mainita mitään muusta turvallisuudesta kuin, että maalit ja lakat ovat myrkyttömiä.

Tämän myötä aloin miettimään omia lasten korujani, joita tein pienen erän joulumarkkinoille. Niissä ei ole vaaraa, että helmet korusta karkaisivat virkatusta nauhasta mutta koska kiinnityksenä on pitkä nauha, joka sidotaan kaulan taakse, liittyy koruun omat riskitekijänsä. Korupuodissa lukee varoituksena, että ethän jätä korua koskaan valvomatta lapsen kanssa mutta riittääkö se varoitukseksi. Voinko luottaa siihen, että vanhemmat huomioivat nämä koruun liittyvät riskit ja käyttävät korua ohjeeni mukaan vain valvonnan alla. Olen itse ostanut vastaavia koruja lahjaksi lapsille ja idea nauhakiinnitykseen on sieltä suora kopio. Minua ei missään vaiheessa varoitettu ja koruja käyttämättömien lasten äitinä en osannut asiaa edes ajatella. Kuristumisvaara, kamalaa! Tämän myötä aloin miettimään myös omille lapsilleni ostamiani helmikoruja, joissa nauhana toimii kuminauha. Sama riski rikkoontua ja kuristumisvaara tässäkin, sillä koru kestää hyvin voimakasta vetoa rikkoontumatta.

Lasten maailma korujen parissa tuntuu tällä hetkellä hyvin vaaralliselta, apua, mihin olen pääni pistänyt niitä itsekin ostaneena ja tehneenä. Lasten koruja en ole itse enää tekemässä keskittyessäni aikuisten malleihin, mutta koska omat lapsetkin ovat koruihin ihastuneet, asia silti mietityttää. Kertokaahan te lasten koruja paremmin tuntevat, minkälaisia turvallisuustekijöitä, tai uhkia, lasten koruista löytyykään ja mitä sinä huomioit koruja hankkiessasi ja tehdessäsi.

Kettuihastuksia

Perheeseemme kuuluu eräs hyvin vaatevalikoiva tyyppi ja sehän on tietenkin esikoinen. Hän on erityisen tarkka paidoistaan ja mikä tahansa ei todellakaan kelpaa. Suosikkeja ovat Me&I sekä Metsolan froteepaidat, laatutietoinen kuluttaja siis. Voisin ehkä syyttää tästä itseäni, sillä ihastus vaatteisiin syttyi kirppikseltä löytämieni vaatteiden ansiosta (vai pitäisikö sanoa vuoksi). Poikien vaatevalikoima on monesti todella tummaa ja örkki- ja monsterivoittoista, ja minusta onkin ihanaa, että esikoinen valitsee mieluummin iloisia, reippaita värejä sekä myös äidin silmää miellyttävämpiä hauskoja eläinkuoseja. Näin laatutietoisen ja valikoivan kuluttajan kanssa on parempi lähteä yhdessä vaateostoksille ja niinpä me suuntasimmekin Kädentaitajien lahjapajalle Galleriaan Iloisen Kettuliinin luo. Itse ihastuin vaatteisiin ensimmäisen kerran joulumyyjäisissä, joissa myös itse olin myymässä ja jo siellä alkoi suunnitelmat lasten haalareista sekä omasta paidasta. Tämän takia rakastan käsityöyrittäjiä, yritäpä tilata H&M:n kivaa kuosia jossain muussa mallissa!

Siellä se näkyy, ihana ihana pinkki kettukuosi! Minä näin sen heti hupparina, joka olisi minulle käytännöllisempi valinta kuin tunika.

Taitavammalle ompelijalle kuin minä kankaat olisivat saatavilla myös metritavarana. PinkkiKettu voisi kyllä olla juuri "SE" kangas, jonka vuoksi minäkin opettelisin ompelemaan vaatteen. Jotain helppoa, ilman mitään ylimääräistä kuten huppua, taskua, vetoketjua, resoria, nauhakujaa, kaavoja, leikkaamista, ompelua ja kiroamista. Kyllä, ostan tuotteen mieluummin valmiiksi ommeltuna.

Myynnissä löytyy myös Royal B*tch Craft Shopin ihania hiuspinnejä ja nyt vasta kuvia katsoessani huomasin, että ylhäällä oleva iso kettu onkin heijastin! Ehkä pakko piipahtaa tuolla vielä kerran.

Nopeasti kuvatut lasten valinnat ennen pakettiin sujahtamista. Esikoinen valitsi heti oranssi-vihreän KevätKetun sen nähdessään, ujona mutta päättäväisenä kuului "minun". Kuopukselle yhdessä valittiin ruskea Ilves. Kuva ei todellakaan tee vaatteille oikeutta, mutta voin arvata miten olisi käynyt, jos paita olisi kuvattu esikoisen päällä. Pois sitä ei olisi saanut, ei sitten millään.

Illalla piipahdettiin miehen kanssa kahden jouluostoksilla ja Iloisen Kettuliinin Susanin vihjeestä kävimme myös torinrannan aitoilla. Aittojen kauneutta ja tunnelmaa on vaikea voittaa, valitettavan harvoin tänne vain muistaa talvisin tulla. Anna-Riitan aitan ansiosta löydän tänne varmasti toistekin ja suosittelen muillekin käymään. Piipahdus ei onnistu, paikka on täynnä erilaisia käsitöitä ja minäkin kiersin aitan kahteen kertaan nähdäkseni varmasti kaiken.Tyhjin käsin ei tarvinnut poistua ja nyt minulla on taas yksi syy lisää järjestellä käsityönurkkaukseni muistuttamaan enemmän mukavaa, kutsuvaa tilaa kuin nykyistä kaaosta.

Joulukuvaukset

Nyt kun koruruuhka on tämän joulun osalta muutamaa postitusta vaille ohi, on aika muistella viikonlopun joulukorttikuvasta. Joulukortteja ajatellen nämähän otettiin päivää myöhässä kun olisi ollut aika ne lähettää edullisella postimaksulla... Näin viime tippaan jätettynä ei korttien teettäminen enää ollut prioriteettilistan ykkösenä, rahanmeno vai rahantulo, voitte arvata kumman valitsin iltapuuhiksi. Tänä vuonna ei siis meidän lasten kuvilla varustettuja joulukortteja (tai muunkaanlaisia) postilaatikoista löydy, mutta ehkä tästä selviämme, sekä me että korttien saajat. Onneksi on facebook, sähköposti ja tekstiviestit, joulu tulee ilman korttejakin. Kuvien muokkaus tekee ihmeitä, se muistiin ensi vuodeksi. On syynsä, miksi aiemmin olen tämän tehnyt jo marraskuussa, muistisääntö numero 2.

Esikoinen ei kuviin tonttulankkia halunnut ja se hänelle sallittakoon, mieluummin tyytyväinen lapsi kuvissa ilman lakkia kuin itkevä ja lakkia repivä tahtotaapero. Tonttupuvut Kappahlin mallistosta, sama sarja ollut käytössä ensimmäisistä joulukuvista lähtien. Kuopus perii aina esikoisen edellisvuoden ja esikolle löysin tämän tonttupuvun kirpparilta jo alkusyksystä. Uutta vastaavassa kunnossa, ei nämä tonttupuvut paljon kulumaan pääse.

Ihania kuvia jäi kuitenkin muistoksi tästäkin joulukuvauksesta ja kuvat pääsevät isovanhempien sekä omaan perhekalenteriin, jotka toivottavasti vielä ehtivät saapua ennen joulua. Viime tippaanhan niidenkin teettäminen jäi, kuinkas muutenkaan...

Virkkausta harjoitteleva esikoiseni

 

Osallistun Facebookin Käsityöblogit-ryhmän vuoden 2014 joulukalenteriin tällä postauksella. Pikkuhiljaa aletaan hiljentyä jouluun, mutta virkkaustahti vain kiihtyy korujen osalta viimeisten postituspäivien lähestyessä. Esikoinen on innokkain apulaiseni, tässä hän kertoo virkkaavansa pöllöä. Muutama vuosi vielä ja toivon, että pääsisimme harjoittelemaan virkkausta ihan todella. Sormivirkkaus voisi olla hyvä vaihtoehto pienelle aloittelijalle, vai löytyisikö lukijoilta hyviä vinkkejä?

Lankakerän pitäminen on tärkeä auttamismuoto ja voittaa jopa autoilla leikkimisen. Prismasta ostin useamman jättikerän kuvassa näkyvää Red Heartia ja on ollut positiivinen yllätys virkata. Paksusta langasta tulee äkkiä näkyvää tulosta ja lopputuloskin on pehmoista. Ihanan jouluisen värit kruunaa kaiken, mitä kaikkea tästä ehtiikään tehdä ensi jouluksi!

Tässä viimeisimmät Red Heartin jättikerästä valmistuneet, pupuihin olen itse ihastunut todella ja mietinkin, että montako voisi jättää omalle sohvalle. Myyjäisissä ei näille kavereille uutta kotia löytynyt, joten pikaiseen joulumyyntiin pääsevät ennen kuin palaavat takaisin omalle sohvalle. Hintapyyntö on todella edullinen 10€+ postit ja jos sinulle olisi uusi koti tarjolla, niin laita sähköpostia omenapuunvarjossa@gmail.com

Koruale herätti suuren suosion ja aikuisten koruja on enää muutama jäljellä. Lasten koruja löytyy myös ja vielä ehtii kuusen allekin!

Hurja koruale alkoi!

Hurja koruale alkoi korupuodissa ja kaikki valmiit tuotteet on alennettu. Kaikki aikuisten korut mallista riippumatta 10€ ja lasten korut vain 6€. Postikulut 2€ ja samoilla postikuluilla tulee useampikin koru. Keskiviikko-iltaan 17.12 mennessä tehdyt ja maksetut tilaukset ehtivät vielä jouluksi.

Olen uudistamassa korupuotia vuodenvaihteen jälkeen ja nyt haluan yhdenmukaistaa valikoimaa. Syksyn aikana on muuttuneet nauhan pituudet, kokeilussa on käynyt erilaisia helmiä ja mallit ovat olleet mietinnässä. Suuren muutoksen myötä tulee myös paljon uusia, ihania juttuja, joten kannattaa pysyä kuulolla jatkossakin!