Lankakaappi vaaleanpunaisin unelmin

Viimeisen parin vuoden aikana on käsityöharrastukseni kasvanut suuresti ja sitä myöten on tullut toki myös paljon kaikenlaista siihen liittyvää materiaalia. Lankaa, kuteita, kankaita, koukkuja, lukkoja, solkia, lista on pitkä. Ensin materiaaleille hankittiin valkoinen kaappi, joka onkin syönyt sisäänsä suuren määrän sitä kaikkea muuta, mutta ei lankaa. Kaapin sisältö on järjestetty pieniin säilytysrasioihin ja olen jopa laittanut lappuja rasioihin kertomaan sisällöstä, jotta kaappi oikeasti pysyisi järjestyksessä. Sieltä on nyt helppo napata tarvitsemansa tavarat nopeasti, eivätkä ne ole sekalaisena pussikasana työhuoneen virkaa toimittavan välitilan suurella pöydällä. Syö muuten paljon tavaraa se pöytä, oikea murheenkryyni...

Halusin kuitenkin myös langat ja erityisesti matonkuteet siististi yhteen paikkaan, sillä tähän asti erinäisiä säkkejä on pyörinyt pöytien alla, vaatehuoneessa, olohuoneen tv-tasolla sekä puuarkussa ja oikeastaan kaikkialla, missä vain on ollut kudekerän mentävä paikka. Ei aina kovin kaunista, järkevää tai siivoukselle helppoa. Niinpä mummolalomalla suuntasimme Ikeaan suunnitelmana ostaa 8-lokeroinen iso hylly valkoisena irtolaatikoilla, jotta ulkoasu pysyisi siistinä, lankoja olisi helppo laatikoissa kantaa esim. sohvalle oikeaa värivalintaa miettiessä ja kaiken tilan saisi hyödynnettyä. Mutta siellähän tulikin vastaan ihana vaaleanpunainen neljäosainen versio, ja alelappu kyljessä! Ruusunpunaiset silmäni loistivat innosta, valinta oli tehty. Pieni neuvottelu sen perheen toisen osapuolen kanssa ja kun säästöä alkuperäiseen tuli lähes puolet, oli valttikortti minulla. Pikkuruisesta seinästä on nyt todellakin kaikki tila otettu irti, mutta onhan tuo hylly nyt kyllä aika söpö.

Laatikoihin sukelsi mm. sukkalangat, joita ei selvästi kestä ostaa yhtään lisää ennen kuin on muutamat tikuteltu. Tai ainahan voi tiivistää, mutta sitä keinoa ei lankalaihislainen saisi ottaa käyttöön.

Minulla on aika iso kokoelma Riihimäen vanhoja lasipurkkeja, jotka ovat olleet jo harmittavan pitkään kaapissa etsimässä uutta paikkaansa. Nyt ne pääsivät kahdelle avohyllylle esille, ja söivät sisäänsä niin jämälankakeriä korulankaa kuin aarteeni, Louhittaren luolan sukka- ja huivilangat. Louhittarille löytyi vielä kannellinen purkki, joten ne ovat siellä hyvässä suojassa pölyltä ja muilta vaaratekijöiltä.

Eihän tuo kaappi oikeasti kaikkia lankojani tallettanut, mutta loput mahtuivat niille varattuihin isoihin muovilaatikoihin vaatehuoneeseen. Muu talo on nyt lankavapaa, ainakin melkein, tai ainakin päivisin.

Paluu korttelin jälkeiseen arkeen

Paluu Käsityökorttelin jälkeiseen arkeen oli hyvä aloittaa siivoamalla, varsinkin kun tarjolla oli apukäsiä sekä siivoukseen että sen aikaiseen lasten vahtimiseen. Siivouksen myötä oli myös kiva saada esille vihdoin oma cupcake-pupuni, joka sopii kyllä niin tyyliltään kuin väreiltään täydellisesti meille. Joulumessuilta asti harmittelin, kun en itselleni pupua tehnyt, mutta ehkä tällaisen puolen vuoden odottelun jälkeen se on entistäkin ihanampi ja suloisempi.

 Orkideani on ollut hyvävointinen jo puolitoista kuukautta, tästä olen ehdottoman ylpeä! Olen oikeasti jopa muistanut uittaa sitä viikottain, mikä on viime aikojen härdellissä ollut hyvä saavutus. Hupparipupu on jäänyt pysyäkseen pöydälle kaveriksi, eivätkä lapsetkaan sitä enää pois kuljeta. Pikkuhiljaa näitä alkaa valmistua myös varastoon myyntiä varten aina tilaustöiden tauoilla. Tilauksia otan kuitenkin vastaan, ja kuten korujakin puput valmistuvat myös toiveväreillä tottakai!

Keittiökin sai siivouksessa pienen pisaran kesää Greengaten perhoskuvioisen koriliinan myötä. Kori löytyi sopivasti jemmakätköistä ja on juuri sopivan kokoinen leipäkoriksi. Joskus hamstraus onkin ehkä hyvästä vaikkei aina juuri sillä hetkellä sopivaa käyttöä olisikaan. Tämäkin kori on tainnut olla viimeksi käytössä pari vuotta sitten edellisessä asunnossa...

Voiko sisustus olla koskaan valmis?

Kevätaurinko ja hohtava hanki toimi eilen loistavana taustana kuvaamiselle, kun siivouksen jälkeen piti nopeaa napata kuvat kerrankin leluttomasta olohuoneesta. Olohuoneen valtaa edelleen mintun sävyt ja uusin hankinta on matto Kodin1:sta. Nukkamatto kaipasi kevyempää vaihtoehtoa kesäksi ja uusi matto raikasti kokonaisilmettä toivotulla tavalla. Ei koskaan pitäisi sanoa sitä ääneen, mutta huone tuntuu nyt saaneen sitä tunnelmaa, jota olen lähtenyt sinne hakemaan eikä tunnu kaipaavan mitään isoja muutoksia. Pastellisävyinen huvikumpu, jossa on uutta ja vanhaa sekaisin sekä iloista leikkisyyttä.

Lasten päiväunien jäädessä väliin ovat he jo ajoissa nukkumassa ja tuntui kummalliselta tulla pois nukuttamasta ulkona ollen vielä valoisaa. Kohta on taas aika siirtää kelloja, enkä halua edes ajatella mitä se tarkoittaa aamuherätysten osalta... Nyt kuitenkin maajussien ja tilauskorujen pariin!

Ruusut yllättävästä paikasta

 (Kuva lainattu Designwest.fi)

 Olen haaveillut Greengaten peitosta valkoista sohvaamme suojaamaan sekä huoneeseen väriä tuomaan, mutta peiton ja minun välissä on ollut 120€ kokoinen hintalappu. Suosikkini heidän mallistostaan olisi yllä kuvassa oleva Coco White, jota on myös aiemmin ostamassani viirinauhassa. Kirppareilta olen yrittänyt etsiä sopivaa vanhaa täkkiä, mutta tuloksetta. En yleensä edes selaa Jyskin mainoslehteä, mutta jostain syystä eilen sen päätin kurkata läpi. Ihastuin lehdessä olleeseen värikkääseen, ruudulliseen peittoon ja pitihän se heti tänään lähteä hakemaan.

Yllätys olikin melkoinen kun avasin paketin ja huomasin peiton nurjan puolen, aivan täydellinen ruusuinen peitto! Peiton materiaali oli myös positiivinen yllätys, sillä odotin samanlaista liukasta kauheutta kuin pari vuotta sitten samasta paikasta hankkimani mutta tämä on hyvin puuvillaisen tuntuinen ja tukeva. Ja mikä parasta, peitto on tarjouksessa ja hintaa sille jää vain 17€. Voisiko siis sanoa, että en kuluttanut 17 euroa vaan säästin 103€!

Ostin myös harmaa-valkea -sävyisen peiton pesuvaraksi sekä vaihteluksi, ja toki yllätyksen jälkeen oli pakko avata tämäkin paketti heti. Sieltähän paljastui nurjalta puolelta upea harmaa-valkoinen ruusukuosi, jossa on ihanaa vanhan ajan tunnelmaa. Lapset nappasivat peiton heti majaleikkeihinsä, joten taisi olla myös heille mieleinen. Etsintä ohi, meillä on täydelliset peitot!

Jyskistä löytyi myös muutakin väriä olohuoneeseen, mutta niistä lisää myöhemmin.

Uusi vuosi ja sisustuskärpänen, sinua on odotettu!

Vuoden viimeisenä päivänä ajelimme kotiin mummolalomalta jouluiseen kotiin. Muutama tunti ja lasten päiväunet myöhemmin oli joulu hävinnyt... Kun joulun odotuksen aloittaa joulukuun alussa, on kuun lopulla jo valmis luopumaan tontuista ja kuusesta. Joulutavaroita kerätessäni se iski, sisustuspuuska. Lopputuloksena meillä on nyt puuhailtu kaksi päivää lamppujen paikkoja vaihdellen, huonekaluja siirrellen ja jopa kaappeja siivoten. Syksy olikin vähän hiljaiseloa, tuntui ettei väkisin sisustamalla hyvä tule, joten koti sai odotella uutta innostusta. Ehkä se automatkalla paistanut aurinko herätti tämänkin peikon, kevät ja valo tulee sittenkin!

Korkea lipasto vaihtoi paikkaa keinutuolin kanssa, antaen näin tilan televiosiota katsoville keinujille. Get Inspired-palikat on mummolaloman tuliaisia, täydellinen käsitöharrastajan kotiin.

Viirinauha myös saman reissun hankintoja, ensimmäinen askel kohti Greengate-höpsähdystä. Nuo ruusukuviot taas vetoavat, edellisestä kerrasta onkin jo pari vuotta aikaa. Silloin ihastus meni ohi yhtä nopeaa kuin alkoikin, saa nähdä miten nyt käy...

Keinutuolin viereinen kori on miehen löytö, aika täydellinen meille neulottuine pintoineen. Ehkä joskus siihen voin vielä keskeneräisen käsityön laittaa, tai kasan ihania lehtiä. Olen aika ylpeä siitä, että saimme myös taulun laitettua seinään nyt, eikä joskus paljon myöhemmin. Taulu on syksyn Helsingin matkalta, musta-valkoinen muumilaakson kartta. Alunperin tämän kyllä lasten huoneeseen hankin, mutta saikin paikan kunniapaikalta. Meillä minä taidan olla suurin muumi-fani ja jos lapset saisivat päättää, niin muumien sijaan taulussa olisi varmasti Kaapo tai Puu Fu Tom....

Huomenna miehen kanssa laatuaikaa kaksin ja minnekäs muualle menisimme kuin kirppareille. Lasten kanssa ei voi jäädä koluamaan pöytiä, käsky käy kyllä eikä liike saa pysähtyä. Kaappien tyhjennyksen myötä tarkoitus varata kirpparipöytä myös omia tavaroita varten. Pieni hamsteri minussa on taas päättänyt luopua pitkään kaapeissa säilytetyistä tavaroista, vaatteista ja erityisesti lasten leluista, joilla he eivät enää leiki.

Ihanaa Uutta Vuotta kaikille lukijoille, koruja ostaneille ja mukana eläneille, teitä on ihanan paljon kertynyt ja kohta onkin jo blogin 1v-juhlien aika!

Joulun taikaa

Jännitys on taas tältä vuodelta ohi, jouluaatto juhlittu ja lapset innoissaan pukin tuomista lahjoista. Mistä pukki tiesikään, että esikoinen toivoi puu fu tom-sarjan leluja ja imuria, tai että kuopus toivoisi uusia pikkuautoja jo ennestään laajaan kokoelmaansa. Joulupukki vieraili jo ennen päiväunia, joten meillä oli pitkä päivä aikaa leikkiä uusilla leluilla kera jouluvieraina olevien isovanhempien.

Pukki toi osan lahjoista ja loput oli tonttu tuonut kuusen alle lasten päiväunien aikaan. Kyllä meillä oli ollut kilttejä lapsia ja aikuisia, mutta onneksi joulu on vain kerran vuodessa mitä tulee kotiin saapuvien lelujen määrässä. Kevään kirpparia varten on jo lasten leluvarastojen siivous aloitettu, uusille on tehtävä tilaa.

Virkkuukoukkukaan ei levännyt edes jouluaattona, vaan lasten virtahepo-pehmo on enää jalkoja ja korvia vailla. Tilauksiakin otin vastaan aattona koruista, joten tiedän miten joulun pyhien lapsivapaa-ajat käytän. Huomenna kuitenkin jotain uutta ja erilaista, taisin vähän höpsähtää...

Tunnelmavaloja syksyä vastaan

En voinut vastustaa kiusausta laittaa esille muutamia tunnelmavaloja. Sovitaanko, että nämä ovat vain valot pimeyttä vastaan, ei jouluvaloja... Tähtivalo on tosin paikallaan ympäri vuoden, mutta nyt taas iltojen pimetessä siihen muistaa valotkin laittaa.

Olen aina muodista vähintään vuoden myöhässä, oli kyse sitten sisustuksesta tai vaatemuodista (jossa muoti taisi mennä ohi jo monta vuotta sitten kunnes raitapaidat tekivät taas paluun). Tyylilleni uskollisena innostuin valopalloista vasta nyt, kun muut niitä jo kyllästymisen nimissä laittavat kaappien kätköihin. Ostin Riihimäen lasipurkin jo kesällä näitä varten, tähän asti purkki sai toimia lankojen säilytyspaikkana (tai siis yhtenä niistä, hups...). Nyt onkin sitten uusi iltarutiini valmis, kun kulkee pitkin huoneita sammutellen kaikki valot yötä varten.  Lapset näitä uusia valoja rakastavat, ja kyllä täytyy myöntää, että on ne äidinkin mieltä piristävät.

Viidakkoa nukkumahuoneeseen

Jo keväällä hankitut Aappa-verhot pääsivät viimein ikkunaan, kiitos verhot ommelleelle anopille! Ikeasta hankitut lehtikatokset ovat minusta hauskat ja niistä idea viidakkoteemalle lähti. Nukkumahuone on ns. leluvapaa, sieltä löytyy vain kirjahylly ja automatto onkin siis vähän väärässä paikassa siellä sijoitettuna. To do-listalla on virkattu matto huoneeseen tuomaan lisää pehmeyttä ja mukavampaa istumapaikkaa. Suurin ongelma huoneessa on nojatuoli, joka on aivan liian pieni siihen, että pystyisi molempien lasten kanssa kirjaa siinä lukemaan. Hyviä vinkkejä kahden lapsen ja yhden aikuisen istumaratkaisusta otan mielellään vastaan!

Kuopus nukkuu vielä tyytyväisenä pinnasängyssään (jollei lasketa, että yleensä puolessä välin yötä herää siirtyen meidän väliin nukkumaan), mutta kohta täytyy alkaa varmaan katselemaan jo hänellekin suurempaa sänkyä. Pitää kai koputtaa puuta, mutta kuopusta ei edelleenkään koskaan löydä sängystään edes seisomasta laitaa vasten, joten laitojen yli kiikkumista ei ole hänen kohdallaan koskaan tarvinnut pelätä. Voisi siis kuvitella, että siirto isompaan sujuisi kivuttomasti sen ajan koittaessa.

Sänkyjen taustaseinälle olisi mukava saada vielä jotain eloa, väriä tai isoa aiheeseen sopivaa tarraa. Koska huoneen käyttötarkoitus ei taloa remontoidessamme ollut selvillä, jätettiin huone tarkoituksella hyvin pelkistetyksi ja vaaleaksi.

Jos jossain olen nirso, niin lasten verhotekstiileissä mutta Aappaan olen ihastunut niin, että nyt molemmissa lastenhuoneissa on Aappa-kuosia. Leikkihuoneesta löytyy edellisessä postauksessa näkyen Avaruus-Aappaa, jota minulta löytyy vielä jemmakaapista 2.5m palanen lattiatyynyjä tms. varten varattuna.

Uusin hankinta nukkumahuoneeseen on ihana, haaveiltu Nukkumatti-valaisin. Kun näin lampun isolla aleprosentilla Kodin1:n kuvastossa, oli se pakko lähteä sieltä heti hakemaan kotiin. Ihana, pehmeä valo ja niin sopiva ulkomuodoltaan nukkumatilaan. Kannatti haaveilla eikä hätäillä!

Jotta sain rauhassa yrittää kuvata nukkumahuonetta edes hetken, rakensin lapsille "traktoritallin" viihdykkeeksi. Tarpeeksi lähellä äitiä, mutta tarpeeksi kaukana pitämään kaaoksen kurissa. Majojen rakennus on hauskaa ja tuo taittopatja on kyllä ahkerassa käytössä niin majan seinänä, liukumäkenä kuin pomppimispaikkanakin.

Ja kävihän paikalla välillä myös Kuningas Arthur... Se on jännä juttu, että kun lapsista pitäisi ottaa kuvia, ei kamera kiinnosta yhtään mutta sitten kun oikein yrittää pitää ne poissa edes hetken, on siihen eteen pakko mennä seisomaan. Niin paljon suunnitelmia huoneen varalle, mutta kuten niin monessa muussakin asiassa, hiljaa hyvä tulee!

Asteri-matto pienin muutoksin, Valmis!

Edellisessä postauksessa mietitytti kuteen loppuminen kesken maton teon ja tältä se nyt näyttää valmiina. Päiväksi pääsee vielä olohuoneen maton alle painumaan, mutta en malttanut olla kuvaamatta miltä matto paikallaan näyttää.

 

Vaaleanpunainen kude loppui siis tuohon toiseen pitsikerrokseen ja siihen pääteltynä matto tuntui reunattomalle, se kaipasi jotain särmää reunaan. Koska pitsimäisyyttä halusin ehdottomasti korostaa, jatkoin vain yksinkertaisesti samalla kuviolla yhden kerroksen harmaata. 

Makuuhuoneessa on toinen matto Molla Millsin Virkkuri-kirjan ohjeella, kuteena samaa paksua vaaleanpunaista Eko-ontelokudetta. Vaikka malli on eri, sama värisävy tuo mattoihin yhtenäisyyttä. Tässä kuvassa näkee hyvin eron, kuinka toinen matoista on jo pitkään lattiassa ollut ja hyvin painunut. Minulla on mattojen alla liukuesteet ja ne pysyvät yllättävän hyvin paikoillaan pienistä juoksukisoistakin huolimatta.

Minä olen mattoon hyvin tyytyväinen, mitä mieltä te olette?

Syksy saapuu kotiin

Ulkona on jo syksyn tuntua, pihlajanmarjat alkavat punertua ja omenat alkavat odotella poimijaansa. Syksyn myötä saapui myös innostus sisustamiseen, joka on kesän ajan viettänyt todellista hiljaiseloa. Keinutuoli sai ylleen taljan ja kaverikseen villaviltin, lampun siirsin valoksi huoneen toiselta nurkalta. Ei mitään uutta hankintaa, mutta uudelleensijoitettuna tuo uuden tuntua.

Makuuhuonetta kesän ajan piristänyt raitapeitto sai muuttaa takaisin kaappiin odottamaan ensi kesää ja vanha harmaa peitto tilalle. Vaikka tyynyt ja matto ovatkin olleet samat, on harmaan kanssa yhdisteltynä huone huomattavasti rauhallisempi. Haluaisin sisustaa värikkäästi, inspiraationa voisin käyttää vaikka Peppi Pitkätossun Huvikumpua mutta sitten kuitenkin lopulta rauhallisempi tyyli tuntuu enemmän omalle. Rottinkiarkku on aarrearkkuni, täynnä käsityölankoja, ontelokuteita ja trikookuteita. Lapset eivät ole vielä keksineet miten helpon lukon aukaista, sitä päivää odotellessa...

Edellisessä postauksessa mainitsemieni lasipurkkien lisäksi myös erilaiset lasimaljakot ja pienet purkit sekä kipot ovat heikkouksia kirppareilla. Pieni maljakko ja lasikulho ovat myös kirppareilta muutamalla eurolla kesän aikana löytyneitä. Maljakon ostin virkkuukoukuille säilytyspaikaksi, mutta nyt kun suurin osa koukuista on kiinni keskeneräisissä töissä (kyllä, niitä on liikaa, sekä koukkuja että keskeneräisiä...), niin maljakko saa odotella hyllyllä muiden lempiesineiden kanssa.

Ja loppuun sitä realismia, mitä kuvien ottaminen meillä todellisuudessa on suurimman osan ajasta... Monesti ihailen blogeja, joissa päivästä toiseen esitellään kauniita paloja kodeista ja yritän muistuttaa itselleni, kuinka helppoa kuvista on rajata ne ei-toivotut asiat pois. Helpointa kuvaaminen on siivouspäivänä, eli liian harvoin ja silloinkin kuvat kannattaa ottaa mielellään viimeistään minuutti sen jälkeen kun imuri on hävinnyt huoneesta. Jos myöhästyy tästä, voi ennen kuvien ottamista siirtää pois huoneeseen ilmestyneet pallot, päältäajettavat traktorit, nostaa tyynyt takaisin sohvalle ja siirtää sohvapöytänä toimivan arkun takaisin paikoilleen... Esikoinen oli aivan innoissaan taljan paluusta ja ehdin ottaa yhden kuvan ennen kuin tilanne näyttikin sitten jo tältä:

 "En minä ole täällä, ota vain kuva, ei kukaan huomaa...". Nooh, lämmittäähän talja näinkin ja pitäähän kodin kestää leikit. Ja sainhan minä kuitenkin sen yhden kuvan muistoksi siitä, kuinka meillä joskus oli siistiä...

Rakkaudesta lasipurkkeihin

Jo keväällä näkyivät ensimmäiset oireet ja kesän myötä tilanne ryöstäytyi käsistä, enää ei pystynyt vastustamaan lasipurkkien kutsuhuutoa. Ensimmäiset Riihimäen lasin apila-purkit löytyivät Ylivieskan kirpparilta ja seuraava kirppisreissu Oulussa toi pari purkkia lisää. Nyt niitä on kolme eri kokoa ja ensimmäiset löytäneet jo omat paikkansakin. Talveksi ajattelin eteiseen isoa purkkia valojen kera, mutta se idea joutuu vielä odottamaan kauppoihin saapuvia uusia tunnelmavaloja. Ostoslistalla olisi toive löytää johdoton versio, jottei johtoa tulisi purkista yli. Pöytätason päällä oleva taulu muistuttaa rauhoittumaan, "Keep Calm and Carry On".

Keskikokoinen purkki toimii keittiössä puuropussien säilytyspaikkana. Peruspuurot eivät meillä lapsille uppoa, omena-kaneli on esikoisen suosikki ja kuopukselle maistuvat myös marjaversiot. Kun täytyy valita kahdesta pahasta, sokerisesta puurosta tai rahkasta, valitsen mieluummin lapsille kuitupitoisemman iltapalan.

Olohuoneen lipaston päällä asustavat iso ja keskikokoinen purkki kera korujen tekoon tarkoitettujen lankakerien. Helmitilausta odotellessa on aikaa suunnitella uusia malleja ja väriyhdistelmiä, ehkä jotain rohkeampaa tällä kertaa yksiväristen rinnalle. Jouluksi hankittuna punaista lankaa, joita onkin jo kolme tilauksessa. Täytyy kai tehdä (sellainenkin...) itsellekin, pianhan se pikkujoulusesonki jo alkaa!

Kirpparit toimivat joskus parhaina sisustusinspiraation paikkana, kunhan pitää vain silmät auki ja mielen avoimena. Joskus voi mennä jopa ostoslistan kanssa, kuten mulla kävi näiden purkkien kanssa. Harrastatko sinä "kirpparisisustamista"?

Makuuhuone kesäkuntoon

Koska eilen emme päässeet ulos, oli sisäpäivä hyvä kuluttaa siivoamiseen ja samalla makuuhuone sai kokea pienen kesämuodonmuutoksen. Hyllykin saatiin vihdoin seinään kun pinnasängyn siirryttyä toiseen huoneeseen saimme sängyn oikeaan kohtaan. Sängynpeitto on monta vuotta vanha ja kulkenut muutosta toiseen mukana mutta käytössä se ei ole ollut moneen vuoteen. Nyt kuitenkin kaipasin jotain piristystä huoneeseen ja kaivoin peiton kätköistään esille. Ihan hauska, vaikka hieman rauhallisempi peittokaan ei olisi ollut pahitteeksi.

Kuopuksen sisustustarra siirrettiin jatkamaan paikkaansa pinnasängyn vieressä ja tilalle laitoin jo talvella hankitun tarran, jolle en aiemmin ole keksinyt paikkaa. Kunhan saan teetettyä lasten kuvia, niin tähän seinälle olisi suunnitteilla laittaa mm. hääkuva ja lapsista otettuja lempikuvia. Läpikäytäviä kuvia on tuhansia, joten projekti on odotellut aloitustaan jo pienen hetken...

Hyllyn päällä lempiesineitä, turvallisella korkeudella pieniltä vikkeliltä sormilta.

Makuuhuoneen uuden ilmeen suunnittelua

Aamuaurinko paistaa makuuhuoneeseemme ja pimennysverhoista huolimatta huone on aamuisin hyvin valoisa. Ajatuksena olisikin hankkia pitsiverhojen kaveriksi jotain pimentävämpää verhoa. Tykkään todella paljon olohuoneemme pellavaisista verhoista ja niiden tiivis kudonta toimii pimentävänä vaikkei kangas tummaa olekaan. Mutta kysymys kuuluukin, mitä väriä alkaisi hakemaan? Muualla talossa tehostevärinä toimii vanha roosa, mutta jotain muuta kaipaisin ehkä nyt. Valkoiset läpikuultavat verhot minulla olisi jo valmiina tilaan, mutta ratkaisua valoisiin aamuihin ne eivät toisi.

Uudet sängynvierusmatot ovat teon alla, tummat nukkamatot eivät tunnu tarpeeksi kesäisiltä. Päätyseinälle suunnitteilla hylly ja yhdelle seinälle runsaasti valokuvia, jotka odottavat vain läpikäymistä ja teettämistä. Melkein pitäisi kyllä sanoa "vain", sillä tuhansien valokuvien läpikäynti ei käy ihan hetkessä...

Niin paljon ideoita, niin vähän aikaa toteuttaa. Mutta niinhän se sanontakin taisi mennä, että "Hiljaa hyvä tulee"...

Meidän koti, osa 5: Keittiö

Keittiössä oli ostohetkellä tummahkot puiset ovet, jotka pimensivät huonetta ja tekivät keittiöstä hyvin raskaan oloisen. Muuttaessamme taloon remonttitaitoinen isäni vaihtoi meille vanhoihin runkoihin kaapinovet, välitila sekä tasot uusittiin ja keittiö sai uuden maalipinnan. Pienellä remonttibudjetilla keittiön koko remonttiin ei ollut varaa, eikä aikaa, ja tähän pieneen pintaremonttiin olemme olleet hyvin tyytyväisiä. Jos mahdollisuuksia olisi ollut isoon remonttiin, kaapistoja olisi ollut mukavaa järkevöittää ja tehdä erilaisia kaapisto- sekä laatikkoratkaisuja, mutta ne saivat nyt jäädä odottamaan tulevaisuutta.

Keittiössä sijaitsee talon toinen erkkerisyvennys ja iso pöytä mahtuu tilaan hyvin. Edellisessä kodissa meillä oli pikkuruinen neljän hengen pöytä, ja uudesta isommasta osaa nyt todellakin nauttia. Pöydän päässä paikkaa pitää kuopus, esikko haluaa istua jo isojen tuolilla. Lamppu on 10€:n löytö fb:n kirppisryhmästä, jonka alunperin ajattelin spraymaalata valkoiseksi mutta joka sopikin tilaan juuri tuollaisenaan. Lamppuun suunnitteilla nauhakoristusta, kunhan löytäisin sopivaa pellavanauhaa toivotussa värisävyssä.

Hella on sijoitettu eri sivustalle kuin vesihana sekä jääkaappi, ja tämä olisi kiva "silloin joskus sitten"-remontissa muuttaa vähän käytännöllisemmäksi järjestelyksi. Varsinkin kahden keittiöapulaisen kanssa olisi mukavaa, ettei tarvitsisi jättää levyjä vahtimatta, kun poikkeaa hakemaan vaikka puuttuvan kauhan tai kipaisee jääkaapilla hakemassa ruoanlaittotarpeita.

Keittiön sydän on ehdottomasti leivinuuni. Kovilla pakkasilla lämmiteltiin päivittäin, nyt riittää lämmitys muutaman päivän välein.