Kuopus pääsi ensimmäisen kerran liinan kyytiin 9 päivän ikäisenä ja sen jälkeen ei montaa päivää ole ollut, jolloin ei liinaan kydissä olisi ollut. Vaikka olin kantanut esikoista paljon manducalla ja jonkin verran myös liinalla, kaipasin silti liinailun alkuvaiheeseen ja ensisitomisiin tukea. Kun vielä tuttavapiiristä löytyi kantotukihenkilö, oli kynnys matala ottaa yhteyttä. Kantotukihenkilöt ovat Kantoliinayhdistyksen vapaaehtoisia, jotka maksuttomasti auttavat kantamiseen liittyvissä asioissa. Kantamisväline voi olla esim. reppu, liina tai rengasliina, jonka käyttämiseen ja säätöihin tarvitsee toisen henkilön apua. Itse olen kantotukihenkilön tavannut juuri kantamisen alkuvaiheessa sekä selkäsidontoihin siirtyessä. Vaikka mies omalla tavallaan tukena pystyykin olemaan harjoittelussa, oli paljon luottavaisempi olo kun apuna, ja erityisesti henkisenä tukena, oli kantamisesta ja sidonnoista enemmän tietävä henkilö.
Koska itse koen saaneeni paljon apua, haluan myös jakaa tätä loistavaa toimintaa eteenpäin, joten ilmoittauduin itsekin tukihenkilöksi omalle alueelleni. Asia on hautunut mielessä pitkään, mutta hieman rohkeutta keränneenä ja todettuani, että olen sitonut levittämättömän kietaisuristin vähintään sen 300 kertaa viimeisen vuoden aikana, voisin ehkä osata sen opettaa jollekin muullekin... Kuvissa kuopus on kyseisessä sidonnassa, ikää molemmissa vajaa 2kk ja päiväunilla liinassa. Ihania muistoja kuvien mukana, ja onneksi vielä iltaisin saan nauttia ihanasta nukkuvan liinavauvan tuhinasta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti