sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Minttua, minttua!

Mintunvihreä on ruvennut värinä hirmuisesti houkuttelemaan, kevät ja lisääntyvä aurinko taitaa tehdä mielelle pieniä kepposia. Vanhasta roosasta en luovu mutta eihän pieni värilisä pahaa tee. Nyt on vasta helmikuu, mutta silti tuntuu, että haluaa jo keventää sisustusta kohti kesää ja saada lisää väriä. Ikkunasta katsoen näkyy pelkkää valkoista, voisiko se olla syynä värikaipuuseen.

Viimeisimmältä kirppiskierrokselta löysin kaksi Annon raitatyynyä, joten ensiaskel uuteen väriin on otettu. Kuinka pitkä olikaan yö odottaa kuivumassa olevien tyynyjen kokeilua olohuoneeseen. Mutta siinä tyynyliinojen kuivaustelineellä roikkuessa sain mielikuvan Viledan liinasta, siitä perinteisestä vihreä-valkoisesta siivousliinasta.  Nyt yritän kovasti päästä siitä eroon, sillä eihän kukaan halua sisustaa siivousliinoilla (ellei ne ehkä ole virkattuja...).

Pitsipallot on edelleen paikoillaan edellisiltä syntymäpäiviltä, ehkä niitä ei enää kannata poistaa ennen uusia. Esikoinen täyttää tässä kuussa 3v. ja kuopuskin jo 2v. huhtikuussa! Lapset kasvaa, mutta valitettavasti myös äiti ja tänä vuonna pitäisikin kohdata pyöreiden vuosien kriisi. Keskitän ajatukset lasten juhlien järjestämiseen ja mahdollisen teeman miettimiseen.

Kuopus lempipuuhassaan, katsoo fröbelin palikoita minun puhelimesta. Osaa käyttää puhelinta paremmin kuin minä itse, ihan uskomaton miten noin pieni oppii asioita niin näppärästi itse kokeilemalla. Puhelinaikaa joutuu rajoittamaan aika tavalla, mutta jos veljeensä tulee, niin tämäkin vaihe menee pian ohi.

Toinen mintunvihreä tyyny on sohvalla ja täällä onkin ollut käynnissä aikamoinen tyynyralli tyynyjen hakiessa paikkaansa. Asiaa vauhdittaa esikoinen, jolla on tyystin erilainen käsitys tyynyjen järjestyksestä kuin minulla. Sohva toimii myös hyppypaikkana, lapset kiikkuvat rottinkiarkun päälle ja siitä hyppäävät sohvalle, ja siihenhän minun tyynyjärjestys on aivan väärä. Kokeilin myös sohvalle kaappien kätköistä löytynyttä vaaleanpunaista päiväpeittoa, mikä toi lisää valoisuutta huoneeseen.

Kipeä esikoinen heräsi kesken päiväunien, juoksi minun viereen sohvalle ja nukahti pian uudelleen. Hän on ihastunut uusiin tyynyihin ja ehkä minäkin vielä unohdan sen Viledan liinan...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti