torstai 17. huhtikuuta 2014

Taaperoreput testissä


Kantamisen ei tarvitse päättyä vauva-aikaan vaan myös taaperoille on olemassa omat sopivat reppunsa. Reput ovat kuitenkin hyvin erilaisia ja siitä idea tähän vertailuun. Lähdin hakemaan eroja reppujen ominaisuuksista ja testiin valikoitui Kinderpack toddler standard-olkaimilla, Tula taapero ja Wompat taapero lisäsäädöllisillä hihnoilla. Kinderpack ja Wompat olivat testihetkellä omiani, Tulan sain blogiyhteistyönä lainaan* Ipanaiselta, iso kiitos Annille! Ipanaisen Lainaamosta saa repun lainattua 2 viikoksi postikulujen hinnalla, lainattavana taapero-koon lisäksi myös standard-koko. Mahtava palvelu, suosittelen!

Reppuja kokeili meidän esikoinen, pituutta 86cm ja painoa n.12kg
Itse olen kokoa M, pitkäselkäinen ja kapeaharteinen.
Tula ja vinoon heiluva esikoinen... Esikoinen tykkää pitää kädet repun ulkopuolella ja Tulassa se onnistuu hyvin, sillä pehmeä paneelin yläreuna ruttaantuu hyvin korkeudestaan eikä jää painamaan kainaloihin. Tulan paneelissa on vähiten muotoilua peppupussin muodostumiseen, mutta saan repulla hyvän peppupussin helposti. Paneeli on hivenen liian leveä esikoiselle, mutta käytettävissä jo.
Tulan erityisominaisuuksia on vyötärösoljen päälle tuleva kuminauha, joka toimii lisävarmistuksena lukolle. Vyötäröhihnassa on tasku, jossa voi säilyttää mukana kulkevia puhelinta, avainta ym. tai siinä voi säilyttää myös repun irrotettavaa unitukea. Hauska lisäominaisuus, tosin lapsi selkäpuolella taskun käyttö hivenen hankalampaa kuin jos reppu olisi edessä. 

Muoks. Ipanaisen Annin vinkki kuminauhan käyttöön, kiitos korjauksesta!
Tuosta Tulan vyötärölukon kuminauhasta sen verran, että se kannattaa vetää lukon taakse, jolloin JOS lukko jostain syystä aukeaa lapsen ollessa kyydissä, niin kuminauha pitää kuitenkin alaosan kiinni niin ettei lapsi pääse luiskahtamaan sylistä. Eli Tulassa kannattaa siis aina pujottaa solki kuminauhan ali ja vetää kuminauha soljen taakse (ei jättää soljen päälle, kuten kuvassa)
Kinderpack on repuista selkeästi paneeliltaan muotoilluin ja poikkeaa muiden reppujen paneelista siinä, että se on muodostettu kolmesta eri palasta. Lapsen pyllyä pitää hieman avustaa pussin pohjalle asettuakseen sinne kunnolla, mutta kanto-asento onkin sitten todella mukava. Lapsen asento pysyy helposti hyvänä ja paneelin malli on oma suosikkini vertailurepuista. Saadakseen kädet repun ulkopuolelle olen taittanut yläreunaa alaspäin, mutta reppu on hivenen liian korkea vielä hänelle. Paneeli tulee aivan kainaloihin kiinni ja olkapäät jäävät pieneen jännitykseen. Ulkovaatteissa ongelmaa ei ole, joten muutama sentti lisäpituutta ratkaisee ongelman.


Kinderpackin erityisominaisuus on paneelin sisälle piilotettu huppumallinen unituki. Läppä kiinnittyy neppareilla ja sisälle piiloutuu isokokoinen huppu. Ehdottomasti kiva ominaisuus, jos ei halua aina pitää unitukea esillä ja se kulkee kuitenkin aina mukana. 
Wompatin paneelissa on kevyet muotolaskokset peppupussia varten ja omaani otin lisäominaisuutena lisäsäädöt olkahihnoihin. Tämä antaa enemmän säätövaraa hihnoihin ja varsinkin korkealla kantavalle tai pienelle kantajalle suosittelen lisäsäätöjä. Wompatissa esikoinen saa helposti kädet ulkopuolelle ja kooltaan tämä on repuista hänelle sopivin.


Reppujen yläreunan muotoilussa on isot erot. Wompatissa yläreuna on lähes suora, Tulassa on kevyttä kaarevuutta ja Kinderpackissa voimakas muotoilu, mikä myös tukee niskaa varsinkin jos lapsi nukkuu repussa. Olkahihnojen väli on Wompatissa 33cm, Kinderpackissa 34cm ja Tulassa 40cm.

Tula tuntuu leveämmälle kuin muut, ja se pitää myös mittojen puolesta paikkaansa, sillä paneelin levein kohta Tulassa on 53cm, kun taas Kinderpackissa se on 48cm ja Wompatissa 47cm.

Valmistajien mitat reppujen paneeleille:
Wompat: Paneelin leveys 45cm ja paneelin korkeus 45cm
Tula: Paneelin leveys 48cm ja paneelin korkeus 45cm
Kinderpack:  Paneelin leveys (kapeimmasta kohdasta) 38cm, (leveimmästä kohdasta 48cm) ja paneelin korkeus 45cm.

Unituet vertailuna. Wompatissa kiinni oleva hiippahuppu, Kinderpackissa piilotettava reilumpi huppu ja Tulassa irrotettava neliömallinen unituki kiristysnyörein. Kokemusta näistä käyttöominaisuuksiltaan en osaa kertoa, sillä esikoinen ei koskaan nuku reppukyydissä liikkuessamme repun kanssa aina päiväuniaikojen ulkopuolella.

Unitukien kiinnitys (reput järjestyksessä vasemmalta oikealle):
Tulassa unituki kiinnitetään lenkillä klipsiin, Wompatissa nauhalla lenkkiin ja Kinderpack solkilukolla.
Wompatissa olkahihnojen paksuus 2cm, Tulassa 2,5cm ja Kinderpackissa 1,5cm. Jos hankit käytetyn Kinderpackin, niin näissä on ollut eroja vuosien varrella ja vanhemmissa olkahihnat ovat paksummat. Kaikissa repuissa on samanlaiset säädöt olkahihnojen yläreunassa (Wompatissa extra-ominaisuutena). Olkahihnojen pehmusteosat ovat pituudeltaan Wompat 35cm, Tula 40cm ja Kinderpack 44cm. Lisäsäädöillä pituutta saadaan lisää pehmusteille ja käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että olkahihnojen pehmusteosan ja paneelin yläreunan välillä on pehmusteeton alue. Pehmusteettomat lisäosat ovat Wompatissa 10cm, Tulassa 8.5cm ja Kinderpackissa 5cm. Kinderpackissa lisäsäädöt kääntävät myös pehmustettua osaa paneelin alle, joten todellisuudessa lisäsäädöt tuovat enemmän säätöä kuin tuo mainittu 5cm. Olkahihnat säätyvät pienimmillään kaikissa repuissa lähes samaan, Tula 40cm ja Wompat sekä Kinderpack 41cm. Mitat eivät kuitenkaan kerro täysin sitä, mihin kantokorkeuteen lapsen repulla saa. Itse saan lapsen korkeimmalle Wompatilla ja minun makuun liian alas reppu jää Kinderpackilla (huom. tykkään kantaa tosi korkella ja lapsi näkee reilusti olkapään yli).
Eroavaisuutta löytyy olkahihnoista, eli Kinderpackissa ja Wompatissa on lukot olkahihnojen alareunassa, mikä mahdollistaa esim. olkainten ristimisen edessä kannettaessa sekä lonkalla kantamisen. Soljissa voi olla se huono puoli, että osalla ne painavat herkästi kainaloihin. Minulla Wompatin solki ei paina, mutta Kinderpackissa solki tuntuu ikävälle vaikka olen yrittänyt säädöillä parantaa tuntumaa ja siirtää lukkoa eri kohtaan. Olkahihnat kiinnittyvät paneelin alareunaan nähden hieman eri kohtiin, Kinderpackissa ja Tulassa 21cm päähän ja Wompatissa 16cm päähän vyötärötuesta.

Tulassa on poikkeuksellista muihin erilainen muotoilu olkahihnoissa, eli olkahihna on muotoiltu kaarevaksi. Minulla on ongelmana olkahihnojen tippuminen herkästi, liinallakin kaipaan vahvistuksia reppuolkaimiin, mutta Tulassa olkahihnojen muoto tekee sen, että olkahihnat pysyvät helpommin harteilla paikoillaan.

Olkahihnojen mustan nauhan leveys on Kinderpackissa ja Wompatissa 4cm ja Tulassa 2,5cm. Helpoiten kiristettävät olkahihnat ovat Tulassa ja Kinderpackissa, Wompatissa nauha tuntuu hieman liian leveälle lukkoon ja hihnat ovat tahkeat kiristellä. Kinderpackin ja Wompatin kiristelyihin enemmän mahdollisuuksia antaa kahteen suuntaan säätyminen alareunassa lukkojen ansiosta. Itse säädän nämä reput niin, että kiristän olkahihnan pään paneeliin päin mahdollisimman kireälle ja säädän hihnojen kireyttä olkahihnojen pehmusteen puoleisestä remmistä. Näin saan kiristellä eteenpäin, mikä tuntuu helpommalle. Tulassa kiristely tehdään taaksepäin, mutta koska hihnat liikkuvat soljissa kevyesti, sujuu sekin hyvin.


Reppujen rintaremmit. Tulassa ja Kinderpackissa rintaremmi kiinnittyy olkahihnoihin tukevammin verraten Wompatiin, kuvassa tosin Wompatin remmien päät jääneet kuvausvaiheessa kiristämättä. Wompatissa lukko on sirompi Tulaan ja Kinderpackiin verrattuna.

Vyötäröhihnoissa on myös suuria eroja, varmasti yksi niitä ratkaisevimpia omaa reppuaan valitessa. Wompatissa vyötärö on kaikista pehmein kun taas Tulassa ja Kinderpackissa vyötärö on selkeästi reppumaisempi ja kovempi. Vyötäröhihnan kovuus tuo jämäkkyyttä ja tukevoittaa hieman myös peppupussin tekoa, sillä kannettavan peppu ei jää niin helposti vyötäröhihnan päälle. Se, mikä kenellekin sopii, on taas niitä makuasioita, itse tykkään molemmista. Vyötäröhihnan paksuus on Wompatissa 2,5cm ja Kinderpackissa sekä Tulassa 1,5cm. Vyötäröhihnan pehmusteen leveydessä on suuret erot, sillä Kinderpackissa  pehmuste on 59cm, Wompatissa on 60cm ja Tulassa reilusti suurempi 67cm. Itse sain myös Tulalla vyötäröhihnan riittävän kireälle muutaman sentin kiristysvaran jäädessä, mutta hyvin pienelle kantajalle vyötärön säädöt saattavat loppua kesken. Isokokoisemmalle kantajalle pehmusteosan suurempi leveys taas on plussaa sen tuodessa lisämukavuutta. Wompatissa on extraominaisuutena (lisähinta 5€)  saatavilla lyhyempi tai pidempi vyötärö, omassani on normaalikokoinen.

Kaikissa repuissa on pehmustetut paneelin reunat jalkojen kohdalla. Tulassa pehmusteosan pituus on 20cm, Wompatissa 12cm ja Kinderpackissa 16.5cm. Myös pehmusteosan paksuudessa on eroa, Tulassa ja Wompatissa pehmustetta on enemmän kuin Kinderpackissa.


Tulassa ja Kinderpackissa hihnojen päässä on kuminauhat, joilla saa ylimääräisen hihnan käärittyä rullalle. Kiva ominaisuus, joka siisteyttää myös repun ulkonäköä kun hihnat eivät roiku vapaina. Wompatissa on kuminauhalenkit vyötäröhihnalla, joilla olen itse hieman vyötäröhihnaa kiinnittänyt kauniimmin roikkumasta.

Olen nyt testaillut reppuja useamman viikon aikana ja löytänyt sieltä ne omat suosikkini. Kaikista parhaintahan olisi, että voisi valita kaikista repuista ne parhaimmat ominaisuudet ja yhdistää ne yhteen reppuun, mutta valitettavasti tähän ei ole mahdollisuutta... Reppua miettivälle suosittelen, että kannattaa kokeilla mahdollisuuksien mukaan erilaisia reppuja, sillä oikean repun valintaan vaikuttaa niin kantajan koko kuin kannettavankin. Kokeilematta on hankala lähteä suosittelemaan sopivinta.

Kinderpackissa tykästyin paneelin muotoiluun, meillä on ollut myös pienempi standard-koko ja se oli todella kiva reppu edessä kantamiseen. Huppu piilotettuna paneelin sisään miellytti myös, vaikkei meillä unituelle käyttöä olekaan. Kantokorkeus jää minun makuun selässä kantaessa liian matalalle ja olkahihnojen alasolki painaa minulla kainaloihin, mikä tuntuu inhottavalle varsinkin pidempään kantaessa.

Tulassa tykästyin paksuihin olkahihnoihin, jotka ovat todella jämäkät ja pulleat. Kiristeltävyys minun makuun helpointa Tulassa ja jämäkkä vyötärö sopi malliltaan hyvin antaen kivasti lisätukea kantamiseen. Kooltaan hieman liian suuri vielä esikoisellemme, joten siitä pieni miinus tällä hetkellä.

Wompatissa ihastuin pehmeyteen ja siihen, että pääsen itse vaikuttamaan halutessani paljon repun ulkonäköön. Kotimaisuus on iso plussa ja tällä hetkellä Wompat on kooltaan kaikista sopivin pienikokoiselle kaksivuotiaallemme. Rakastan huppuja, joten unituen hiippamalli miellyttää ulkonäöllisesti. Hihnojen kiristelyn tahmeus harmittaa, se on oikeastaan repun suurin miinuspuoli.

Wompat taaperokokoinen on hinnaltaan 150€ (testirepussa olevat lisäädöt +5€), kuoseina valittavana varastovalmiit tai repun saa myös teetettyä samaan hintaan mistä tahansa heidän valikoimassaan olevasta liinasta (omia suosikkejani Vanamo-liinat). Wompatin voi myös teettää omasta kantoliinasta/sopivasta kankaasta, kuten minä tein, ja silloin hinta on 160€. Wompatissa on eniten mahdollisuuksia muokata reppua omien toiveiden mukaan. Wompatit löydät Liinalapselta

Taaperokokoisen Tulan hinta on 125€ ja se on vertailun repuista edullisin. Tulaa on saatavilla varastokuoseilla, ja jos oikein innostuu, niin ulkomailta on mahdollista saada hankittua myös liinakankaista valmistettu Tula. Hinta on tosin sitten aivan eri, ja nopeat sormet saavat olla napsuttamassa, sillä ne reput ovat todella suosittuja! Peruskuoseista oma suosikkini on ehdottomasti zigzag, joka näkyy tällä hetkellä myös sisustustrendeissä! Tula-reppuja Suomeen maahantuo ja myy Ipanainen, sekä useat jälleenmyyjät.

Taaperokokoisen Kinderpackin hinta on 149€. Näitä Suomeen maahantuo Mamsell, joka järjestää välillä myös ennakkotilauksia repuista. Mahdollisuus on myös hankkia omansa suoraan Jenkeistä, jolloin hintaa tullimaksuineen ja alv n. 200€. Kuosit vaihtelevat ja joka viikko julkaistaan uusia/tuodaan vanhoja kuoseja takaisin.

Mukavia kantohetkiä taaperoiden ja muiden isompien kannettavien kanssa, nyt kesää vastenhan on parhaat kantoajat vasta tulossa!

*Tula-reppu testilainassa Ipanaiselta

10 kommenttia:

  1. huh, siinäpä oli työsarkaa :) mahtava vertailu, ja kyllä vaan kokeilemalla sen tietää...kinderpackin paneeli olis varmasti kokeilun arvoinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia :) Kannattaa kyllä kokeilla, jos mahdollista, ihan omanlaisensa muihin verrattuna!

      Poista
  2. Olipas hieno vertailu! Tuosta Tulan vyötärölukon kuminauhasta sen verran, että se kannattaa vetää lukon taakse, jolloin JOS lukko jostain syystä aukeaa lapsen ollessa kyydissä, niin kuminauha pitää kuitenkin alaosan kiinni niin ettei lapsi pääse luiskahtamaan sylistä. Eli Tulassa kannattaa siis aina pujottaa solki kuminauhan ali ja vetää kuminauha soljen taakse (ei jättää soljen päälle, kuten kuvassa)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anni vinkistä, täytyypäs korjata vinkkisi tuonne kuvan alle!

      Poista
  3. Olipa hyvä vertailu, kiitos! Täytyy heti linkittää ystävälle, jos hän saisi apua tästä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti tästä olisi apua, mielenkiintoista oli kyllä näitä tutkailla :)

      Poista
  4. Olen seurannut blogiasi jonkin aikaa. Olisin kysynyt repusta... Meillä oli standard Tula, mutta laitoin sen myyntiin koska se oli minulle säädöistä huolimatta turhan leveä. Onko kokemuksia olisiko joku muu reppu paneelin yläosasta hieman kapeampi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei saisi julkaista kommentteja, jos ei ehdi heti vastaamaan... Nytkään en kyllä osaa hirmuisesti auttaa, minulle kun kapeaharteisena Tula sopi paremmin kuin esim. Manduca. Wompattia mulla ei ole ollut vauvakoossa mutta ainakin keskikokoinen ja taapero ovat istuneet hyvin harteille.

      Poista
  5. Tää oli erinomainen vertailu, kiitos!

    Mulla oli standard Tula ja nyt on siirrytty toddler Kinderpackiin. Mä en meinaa millään saada peppua riittävän syvälle pussiin selässä juurikin tuon paneelin muodon takia. Olisiko vinkkejä? Entäs muuten asetukset, onko sulla niihin jotain kikkakolmosia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos tästä oli sinulle hyötyä :) Minä tein niin, että työnsin omat kädet lapsen pepun alle sinne repun ja lapsen väliin, ja asettelin sitä kautta pepun paremmin pussin pohjalle. Vaatii tosiaan hieman työstämistä, että sen pepun sinne saa, mutta kannattaa tehdä peilin edessä, niin näkee itsekin onko siellä vielä paljon löysää ja minnepäin kannattaa peppua korjailla, että se olisi myös keskellä. Asetuksista sen verran, että ainakin itse tykkäsin selässä laittaa pfa:t mahdollisimman tiukalle ja alaosan säädöt niin, että paneelin suuntaan säädöt on tapissaan ja olkahihnan puoleisesta kiristelen. Näin kiristelyt saa tehdä eteenpäin, mikä on minun mielestäni helpompi suunta.

      Poista