Eilen vietettiin Oulun Vadelmatarhan avajaisia ja minähän toki olin paikalla heti aamulla ennen avaamista. Olikin ihan hyvä päätös, sillä näin ehdin myös kuvata ennen ostajatulvaa hyllyjen välissä.
Vadelmatarhalla on todella kiva konsepti siinä, että itsepalvelupuolellakin oman myyntipöydän lisäksi käytössä on omat paikkansa ulkovaatteille, leluille, tarvikkeille, kengille ym. Käytännössä omaan loossiin tulevat vain sisävaatteet ja se pitää pöydät siisteinä sekä selkeinä. Oma loossini jäi aika tyhjäksi kun suurin osa kirppiskamoistani kuului näihin muihin kategorioihin enkä olisi ikinä saanut samanlaista määrää tavaraa siististi yleensä käyttämälleni Paljekirppikselle. Varsinkin lelut ja kengät vievät suuren tilan pöydällä ja meidänkin muutama iso auto olisi vienyt koko pöytätilan. Erityismaininta riittävästä hengareiden määrästä! Ensimmäistä kertaa vein tavarat kirppikselle niin, että hengareita oli riittävästi (itseasiassa ylimääräisiäkin ja osa meni naapuripöytään). Kirppareilla ostavat tietävät varmasti miten paljon kivempaa on katsella vaatteita hengareilla kuin viikata niitä edestakaisin pöydällä katsoen onko mieleinen vai ei. Lopputuloksenahan yleensä myyjän kannalta on sekava pöytä jo ensimmäisen asiakkaan jälkeen ja myyntipaikkaa saa käydä siivoamassa joka päivä.
Leluhylly oli monen lapsen suosikkikohde avajaisissa, enkä ihmettele kuvia katsoessani!
Leikkipaikalla on lupa leikkiä, touhuta, puuhailla ja sohvat näyttivät olevan mainio paikka myös imettämiselle. Leikkipaikka on sijoitettu niin, että kirpparilla voi (oman lapsen niin salliessa) kiertää lapsen leikkiessä leikkipaikalla, sillä leikkipaikalle on hyvä näköyhteys joka puolelta ja ulko-ovi jää vastakkaiselle seinälle.
Lähi- ja luomupuodista löytyy tällä hetkellä
korujeni lisäksi mm.
Nompun lastenkoruja, kestoliivinsuojia ja
Lotta Vuorman kortteja
Kävin tänään piipahtamassa kirpparilla enkä voinut poistua paikalta jälleen yhden lisäyksen kera Little People-kokoelmaan. Junafani esikoinen sai sarjaan kuuluvan junaradan, jolla onkin ilta huristeltu. Sen verran täytyy itseänsä kehua, että olen myös malttanut viedä kirpparille myyntiin muutaman sarjaan kuuluvan lelun, jotka eivät olleetkaan lapsille mieluisia. Sarjan laadusta kertoo jotain se, että junaratakin on selkeästi vanhempaa tuotantoa mutta niin vain siinä äänet toimivat edelleen.
Päivän myrsky hajotti vain muutaman päivän pihalla olleen uuden puutarhakatoksen, mutta kivan iltapäivän jälkeen sekään ei mieltä harmittanut. Siitä lisää huomenna, nyt hetki virkkausta ennen kuin silmät painuvat väkisin kiinni!