Omia jouluperinteitä luomassa

 

Lapsuuskodissani joulukuusi tuotiin sisälle perinteisesti aina aatonaattona ja sen koristelu oli illan ohjelmanumero. Nyt omien lasten myötä olemme kuitenkin luoneet uutta perinnettä ja kuusi on koristeltu näin itsenäisyyspäivän kynnyksellä. Kahden pienen ja hyvin nopeasormisen apulaisen kera ei kuusen koristelu ja tonttujen esille laittaminen ole aina se helpoin homma, se tuli kyllä todettua. Kuusen koristelun aikana särkyi jo muutama pallo (huom. ne eivät ole edes lasia) ja nyt vuorokauden saldo alkaa lähennellä kymmentä palloa. Kuopus noukkii palloja oksilta voimalla ja kannat vain irtoilevat...

Tonttuvartio ei ole riittävä pitämään tuholaisia (lapsia) pois kuusen kimpusta, muistiin ensi jouluksi... Kuusenalusmattona virkattu juhannusruusu, tuttu matto keinutuolin alta. Kuvan oikeassa reunassa vilahtaa  ulos matkaava valoporo, joka tällä hetkellä toimittaa syöttöpossun roolia lasten syöttäessä sille virkattuja keksejä. 

 

Lahjana saatu Tilda-tonttu on meillä esillä joka joulu, näitä olisi ihana saada lisää! Haaveena on myös Mailegin tontut ja hiiret, ehkä vielä joskus kun sopiva tarjous sattuu kohdalle. Riihimäen lasipurkissa lasipallot, jotka kaipaavat selkeästi kaverikseen led-valoja. Näin pimeään vuodenaikaan ei tunnelmavaloa voita mikään, kun luonnonvalo piilottelee jossain.

Muistahan osallistua arvontaan!