Valmistautuessani Oulun Käsityökortteliin päätin, että sieltä saan ostaa ensimmäisen projektipussini palkinnoksi omien virkattujen tuotteideni eteen näkemästäni työmäärästä. Kiertelin ja kiertelin, mutta sitä oikeaa vain ei löytynyt. Maru's bagsin laukkuihin ihastuin heti jo ne nähdessäni kaukaa, juuri oikeaa sävymaailmaa, kierrätysmateriaaleja ja tarpeeksi suuri koko. Valitettavasti tarjolla oli vain olkalaukkuja, joten ostopäätös jäi tekemättä. Hieman jäi kuitenkin kaivelemaan, joten rohkeana tyttönä kävelin seuraavana päivänä uudelleen ja kysyin tekisikö hän minulle toiveideni mukaisen laukun. Tätä juuri rakastan käsityöläisyydessä, kokeilepa tehdä sama Stockmannilla tai Laukkumaailmassa! Mallista keskusteltiin vielä sähköpostitse ja isoa olkalaukkua muutettiin hieman leveämmäksi pohjasta sekä pitkä olkahihna muuttui rannenauhaksi. Laukkuun lähetin päälikankaan omasta varastostani, sillä minulla oli ihan spesiaali kangas mielessä. Kyseessä on jo monta vuotta sitten hankkimani Tilda-kangas, josta en ole millään raaskinut tehdä itse mitään peläten tuhoavani ihanan kankaan ja ammattilaiselle sen uskalsin antaa muutettavaksi käytettävään muotoon.
Laukku saapui tänään ja on aivan superihana, juuri sellainen kuin toivoinkin <3 Suuri koko mahdollistaa useammankin kerän mukaan ottamisen, ihan loistava kun tekee pieniä näperryksiä monessa värissä. Tähän mahtuisi myös isompi neuletyö, ehkä joku ihana neulepaita vielä joskus? Työnjälki on todella siistiä ja laukussa on toppaukset, joten se pysyy pystyssä ihan jo ilman täytteitä. Suosittelen lämpimästi, laukku valmistui vielä nopeasti muutamassa päivässä, joten odottavan aika ei todellakaan ollut pitkä. Maria lupasi, että näitä isompia projektipusseja hän tekee mielellään muillekin, joko omista tai hänen kankaistaan.
Kiitokset Maria ihanasta projektipussista, joka pääsee varmasti heti käyttöön! Postaus on tehty ilman yhteistyötä, ihan vain puhtaasta rakkaudesta uuteen laukkuun <3
Blogi
▼
keskiviikko 22. kesäkuuta 2016
maanantai 20. kesäkuuta 2016
Simpukkaponcho (virus shawl poncho)
Ensimmäinen virkattu vaate ja se pakollinen paha, kuvaaminen päällä. Kuvattavana oleminen ei vain ole luontevaa vaikka minkä tekisi ja kuvia valitessa keskittyminen kiinnittyy vain kauhisteluun; ei näin! Poncho on tehty simpukkahuivin (virus shawl) ohjetta mukaellen ja tähän ei ole voinut olla törmäämättä facebookin virkkaus-sivustoilla. Omani halusin tehdä aika lyhyenä, välttääkseni mummotunnelmaa. Virkatuissa vaatteissa ja huiveissa minua meinaa usein häiritä se, että ne vain ovat jopa minulle liian "mummomaisia" tai ehkä paremminkin vanhanaikaisia. Kuka uudistaisi virkkausmalleja ja tekisi ihania huiveja, minä lupaan kyllä sitten virkkailla malleista! Nyt kaivataankin pientä molla millsiä, joka virkistäisi myös tätä asupuolta.
Lankana ponchossa on Novitan Huvila värissä vaaleanpunainen, joka on jo lopetettu väri. Lankaa kului vajaa 2 kerää, koukun koko minulla oli 3,5mm. Muistiin myös itselle, että aloitussilmukat kannattaa tehdä tooodella löysänä, että menee päästä läpi...
Ponchoa ajattelin pidettäväksi kesäasusteena, pienenä väriläiskänä viileänä päivänä. Poncho oli todella kiva ja nopea tehdä, valmistui pienenä välityönä käsityökorttelin rutistuksen aikana ja jälkeen. Aloitinkin jo tekemään toista, mustana. Siitä ajattelin tehdä hieman pidemmän talvikäyttöä ajatellen, mutta tällä hetkellä poncho kyllä joutuu nyt odottelemaan muiden töiden takia.
Nyt uusin Tuin Kutomon neulepodcast ja ihanien tilaustöiden pariin <3
Lankana ponchossa on Novitan Huvila värissä vaaleanpunainen, joka on jo lopetettu väri. Lankaa kului vajaa 2 kerää, koukun koko minulla oli 3,5mm. Muistiin myös itselle, että aloitussilmukat kannattaa tehdä tooodella löysänä, että menee päästä läpi...
Ponchoa ajattelin pidettäväksi kesäasusteena, pienenä väriläiskänä viileänä päivänä. Poncho oli todella kiva ja nopea tehdä, valmistui pienenä välityönä käsityökorttelin rutistuksen aikana ja jälkeen. Aloitinkin jo tekemään toista, mustana. Siitä ajattelin tehdä hieman pidemmän talvikäyttöä ajatellen, mutta tällä hetkellä poncho kyllä joutuu nyt odottelemaan muiden töiden takia.
Nyt uusin Tuin Kutomon neulepodcast ja ihanien tilaustöiden pariin <3
sunnuntai 19. kesäkuuta 2016
Projektipussukoiden ompelua
Kuljetan käsitöitä mukana joka paikassa missä vain kuvittelen, että minulla voisi olla hetkikin aikaa neulomiselle tai virkkaamiselle. Yleensä mukana kulkee joku epämääräinen pussukka tai harvemmin laitan jotain pikaisesti laukkuun ennen lähteä, joka harvoin sitten toimii kauhean kätevänä vaihtoehtona. Kateellisena olen katsellut mm. neulepodcasteissa, kuinka kaikki aina nappaavat työnsä jostain superihanasta pussukasta. Etsin sopivia pussukoita mm. etsystä mutta juuri sellaista minun nimeä huutavaa ei vain tuntunut löytyvän Euroopasta. Jenkeistä ja Kanadasta kylläkin, mutta tulliin jääminen olisi niin varmaa etten uskaltanut edes kokeilla. Lopulta kateus kasvoi niin suureksi, että pyysin anopilta ompelukoneen lainaan ja lähdin kokeilemaan oman pussukan ompelua. Mikään taitava ompelija en ole, joten pinterest on ollut ahkerassa käytössä mallia miettiessä ja sen ompeluvaiheita.
Ensimmäisen projektipussi-kokeilun lähdin tekemään Kirpparikeijulta ostamastani suloisesta kankaasta, joka on ohutta puuvillaa. Tiesin oikeastaan jo ennen kokeilua, että ohut kangas kaipaisi varmasti tukikankaan, mutta oli silti pakko kokeilla, että onko todella näin. No, lörppänähän siitä tuli mutta koko oli juuri toivomani. Jotta oikein saisin aivoni nyrjähtämään, tein myös vuoren samasta kankaasta, ettei sekään helpottaisi yhtään ensimmäistä ompelukokeilua.
Halusin pussista aika tilavan, joten nurkissa on leveät kulmaukset, kulmat, mitkä noiden nimet nyt on?
Pussi on sen kokoinen, että sinne mahtuu hyvin esim. 150g painoinen sukkakerä ja keskeneräiset sukat. Vetoketju on 30cm ja sen ompeluun olen kyllä tyytyväinen, oli nimittäin juuri se osuus jota eniten pelkäsin. Nyt kokeiltuani mietin, että miksi ihmeessä, eihän se nyt niin vaikeaa ollutkaan.
Kun harjoittelukappale oli tehty, uskaltauduin heti seuraavaksi kokeilemaan kauan hilloamaani kangasta. Kangas on Viljamin puodin Hattarakekkerit ja löysin palasen joskus kirpparilta. Pala on aika ohutta puuvillaa ja näkyykin hivenen läpi, siksi se ei koskaan päätynyt tyynyksi kuten alunperin suunnittelin. Silitin kankaaseen tukikankaan taakse ja se toikin kankaaseen toivottua jämäkkyyttä. Vuorena on Ikean mustaa puuvillaa, jossa on kyllä hinta-laatusuhde kohdallaan!
Käytin aikaa kankaan sommitteluun ja näihin eri puoliin olen kyllä tyytyväinen. Yritin säästää mahdollisimman paljon kangasta ja aika hyvin sainkin leikattua niin, että kangasta riittää varmasti vielä toiseenkin samankaltaiseen.
Pussiin muutti heti asumaan Tailwindin langat ja ohje, ja nyt nämä ovatkin jo muuttaneet muotoaan hieman huivimaisempaan muotoon ystävän kanssa grillaus-iltaa viettäessä. Oli kyllä kiva ilta, masu täynnä herkkuja, parasta seuraa ja neulomista terassilla, mistä saa vain kotona haaveilla. Meillä on pihalla ihan hirmuinen määrä sääskiä, jotka tuntuvat syövän elävältä niin meidät kuin koirankin.
Hurahdin tähän ompeluun nyt ihan täysin ja kävinkin eilen hakemassa pienen pinollisen vetoketjuja, kangasta kun löytyy kotoa jo valmiiksi. Minulla on mm. mummoni vanhat keittiön verhot Marimekon ruusukankaasta, jota olen myös säästellyt johonkin ihanaan. Se saa nyt muuttua pussukaksi, niin pääsee varmasti arvoiseensa käyttöön.
Millaisia projektipusseja teillä on tai mikä on lempikaavanne, ihanuudet ja niksit jakoon!
Ensimmäisen projektipussi-kokeilun lähdin tekemään Kirpparikeijulta ostamastani suloisesta kankaasta, joka on ohutta puuvillaa. Tiesin oikeastaan jo ennen kokeilua, että ohut kangas kaipaisi varmasti tukikankaan, mutta oli silti pakko kokeilla, että onko todella näin. No, lörppänähän siitä tuli mutta koko oli juuri toivomani. Jotta oikein saisin aivoni nyrjähtämään, tein myös vuoren samasta kankaasta, ettei sekään helpottaisi yhtään ensimmäistä ompelukokeilua.
Pussi on sen kokoinen, että sinne mahtuu hyvin esim. 150g painoinen sukkakerä ja keskeneräiset sukat. Vetoketju on 30cm ja sen ompeluun olen kyllä tyytyväinen, oli nimittäin juuri se osuus jota eniten pelkäsin. Nyt kokeiltuani mietin, että miksi ihmeessä, eihän se nyt niin vaikeaa ollutkaan.
Kun harjoittelukappale oli tehty, uskaltauduin heti seuraavaksi kokeilemaan kauan hilloamaani kangasta. Kangas on Viljamin puodin Hattarakekkerit ja löysin palasen joskus kirpparilta. Pala on aika ohutta puuvillaa ja näkyykin hivenen läpi, siksi se ei koskaan päätynyt tyynyksi kuten alunperin suunnittelin. Silitin kankaaseen tukikankaan taakse ja se toikin kankaaseen toivottua jämäkkyyttä. Vuorena on Ikean mustaa puuvillaa, jossa on kyllä hinta-laatusuhde kohdallaan!
Käytin aikaa kankaan sommitteluun ja näihin eri puoliin olen kyllä tyytyväinen. Yritin säästää mahdollisimman paljon kangasta ja aika hyvin sainkin leikattua niin, että kangasta riittää varmasti vielä toiseenkin samankaltaiseen.
Pussiin muutti heti asumaan Tailwindin langat ja ohje, ja nyt nämä ovatkin jo muuttaneet muotoaan hieman huivimaisempaan muotoon ystävän kanssa grillaus-iltaa viettäessä. Oli kyllä kiva ilta, masu täynnä herkkuja, parasta seuraa ja neulomista terassilla, mistä saa vain kotona haaveilla. Meillä on pihalla ihan hirmuinen määrä sääskiä, jotka tuntuvat syövän elävältä niin meidät kuin koirankin.
Hurahdin tähän ompeluun nyt ihan täysin ja kävinkin eilen hakemassa pienen pinollisen vetoketjuja, kangasta kun löytyy kotoa jo valmiiksi. Minulla on mm. mummoni vanhat keittiön verhot Marimekon ruusukankaasta, jota olen myös säästellyt johonkin ihanaan. Se saa nyt muuttua pussukaksi, niin pääsee varmasti arvoiseensa käyttöön.
Millaisia projektipusseja teillä on tai mikä on lempikaavanne, ihanuudet ja niksit jakoon!
torstai 16. kesäkuuta 2016
Oulun Lankamaailman bloggaajatapaaminen
Olen ollut toukokuusta alkaen Oulun Lankamaailman harjoittelussa ja toiseksi viimeistä viikkoa viedään jo, aika on mennyt ihan hurjan nopeaa! Harmittavan paljon sairastelut on vienyt harjoittelupäiviä, mutta näille ei taida lapsiperheessä voida mitään. Jo ennen harjoittelua ehdotin, että saisinko harjoitteluni aikana järjestää Oulun Lankamaailmaan ensimmäisen käsityöbloggaajien tapaamisen ja sain heti vihreää valoa suunnitelmalleni. Monta päivää onkin kulunut bloggaajien etsimiseen, sähköpostiviesteihin ja yhteistyökumppaneiden kanssa asioista sopimiseen. Eilen oli sitten odotettu päivä ja pientä jännitystä alkoi olla ilmassa vasta juuri ennen tapahtumaa. Oli kuitenkin kiva kuulla heti, kuinka innoissaan kaikki olivat tulleet ja kuinka ihana oli, että vihdoinkin myös Oulussa tällaisia järjestetään. Itsekin olen kateellisena seurannut etelän tapaamisia ja kun kateus kasvoi tarpeeksi suureksi, päätin lähteä järjestämään tapahtumaa itse.
Kahvila Kreema tarjosi meille superhyviä herkkuja, joista minun suosikkini olivat nämä foccaciat. Niiiiiin hyvää! Kiva idea tällaiset pienet palaset, sopisivat ihanasti esim. synttäreille joissa ainakin meillä suolaiset ovat olleet huomattavasti makeaa suositumpia.
Feta-pinaattipiiras myös Kreemalta.
Makeana herkkupalana Kreema tarjosi meille miniporkkanaleivoksia, ja voi, niiin hyvää! Porkkanaleivokset on yksi omista suosikeistani, jota olen joskus leiponut itsekin, joten näitä olisi voinut napsia enemmänkin kuin yhden.
Chocosomnia on oululainen yhden naisen yritys, joka valmistaa käsintehtyä suklaata. Itse löysin Chocosomnian ensimmäinen kerran viime joulun messuilta ja tiesinkin heti tapahtumaa suunnitellessani, että hänet haluan ehdottomasti pyytää mukaan. Saimme maistaa kinuski-laku -suklaata, aivan suussasulavaa!
Etualalla valkosuklaita kera kaneli-omenan ja lakun, taaempana mm. banaania ja kahvia.
Teet meille tarjosi Kofeiinikomppania, joka on aivan ihastuttava kahvi- ja teeaitta Aittatorilla torinrannassa. Kannattaa vierailla, niin sympaattinen paikka ja ihana tuoksujen maailma. Oma suosikkini oli Granaattiomena-Vadelma, jota minun täytyy hakea kyllä kotiinkin. Yleensä laitan aina teehen sokeria, mutta tämä oli niin herkkua jo itsessään, etten kaivannut yhtään lisämakeutta. Iso plussa siis tästä!
Kofeiinikomppania tarjosi meille Granaattiomena-Vadelman lisäksi mustaa Zheijang Long Jing Luomua ja Vihreä Sitruuna-Inkivääri Luomua
Lankamaailma tarjosi meille isot lahjapussit, joista olin jo ennakkoon ihan innoissani sillä tiesin kuinka näistä innostuttaisiin.
Inhimillisen laskuvirheen vuoksi (jonka itse taisin tehdä...) jäimme yhden pussin vajaaksi, joten "jouduin" itse valitsemaan värit omaan lahjapussiini. Niinpä pastellinen pussini ei ehkä ole kenellekään yllätys. Paketissa oli yksi kerä TitanWoolin Magnumia, joka on 100% puuvillaa (100g= 272m). Värinumero on 12, joka on tuollainen lilan eri sävyjä sisältävä. Sitten paketissa oli kaksi kerää Gjestalin Bomull Sportia, jota valitsin yllättäen vaaleanpunaisen ja tummahkon mintun sävyn. Bomull Sport on 100% merseroitua puuvillaa, jossa on 50g=100m. Tästä tiedän monen tehneen turvalonkeroita ja vähän mietin, että pitäisikö minunkin vihdoin nyt kokeilla. Filcolanan Arwetta Classicia olen ihastellut koko harjoitteluni ajan ja haaveillut niistä huivilankoja itselleni. Paketissa saimme kaksi vyyhtiä ja valitsin väreiksi, yllätys yllätys, vanhan roosan ja mintunvihreän. Huivimalli on vielä vähän hakusessa, mutta ehkä ostan tähän vielä vaalean harmaan tai valkoisen lisäksi, niin saisin kivaa raitaa tehtyä. Oulun Lankamaailman myymälänhoitaja on tehnyt juuri Arwetasta Tailwindin, ja taidan ehkä kallistua samaan malliin. Ja Raita-Villeä, johon olen itse täysin ihastunut. Todella kivaa neulottavaa ja ihania värejä, yksivärisiä olenkin jo hieman ehtinyt kokeilla ja tehdä yhden mallisukan juuri tästä vaaleanpuna-harmaa-valkea-raidallisesta.
Oulun Ruohonjuuri tarjosi meille isot lahjapussit, joissa oli Puhdistamon raakakaakaojauhetta ja suklaasmoothieta, Awaken vehnänorasjuomaa ja White Chocolate Acadamia Nut- energiapatukan.
Tapahtuman jälkeen ilta meni täysin sohvan pohjalla enkä jaksanut edes virkata yhtään, väsytti ihan mielettömästi. Iso työ oli nyt tehtynä ja oli ihana seurailla instagramista, kuinka nopeaa ihmiset päivittivät jo kuvia tapahtumasta sekä lahjapusseista. Moni teki myös ostoksia, joten mielenkiinnolla jään seuraamaan mitä kaikkea langoista valmistuukaan.
Mukana olivat seuraavat bloggaajat:
Kiitokset vielä myös yhteistyökumppaneille
Moni toivoi tapahtumalle jatkoa ja toivotaan, että tapaamme samoissa merkeissä vielä uudelleen!
torstai 9. kesäkuuta 2016
Sairastuvalta Käsityökortteliin
Voihan sairastupa sentään! Onhan sen kuullut, että kun päiväkodin aloittaa niin sairastumiskierre on valmis mutta huh heijakkaa... Tahti on ollut joka toinen viikko kipeänä ja joka toinen sairaana, ja nyt tämä viimeisin kaatoikin sitten petiin koko porukan. Jospa se nyt tästä, yritän luottaa siihen, sillä omaa työharjoitteluani on jäljellä enää vain muutama viikko ja aikaa sairastamiselle ei todellakaan ole! Tämän viikon käsityöt ovatkin saaneet olla hyvin rauhassa, vaikka maanantaina ehdinkin pienen uuden kokeilun aloittaa " vaikkei pitänyt".
Huomenna ja lauantaina onkin edessä koko kevään odotettu tapahtuma, eli Oulun Käsityökortteli. Viime vuonna tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran ja se olikin ensimmäinen tapahtumani ikinä Minttuliini Designin kanssa. Olihan se silloin jännittävää, osin jopa pelottavaa, täytyy myöntää. Nyt onkin ihan eri fiilis mennä, ihmiset yritysten takana ovat jo hieman tutumpia eikä sitä tarvitse enää jännittää. Nyt vain toivotaan, että sää hieman Oulussa rauhoittuisi ja tuuli tyyntyisi, jotteivät pienet pinnini ja ponnarini lentelisi pitkin aittatoria!
Suortuva-Nannin blogista oli ihana lukea lempituotteita ja valikoimasta ja pinnit, kukkarot ja imetyskorut olivat nousseet monen suosikiksi. Niin ihana kuulla, kiitos kaikille osallistuneille!
Huomenna ja lauantaina onkin edessä koko kevään odotettu tapahtuma, eli Oulun Käsityökortteli. Viime vuonna tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran ja se olikin ensimmäinen tapahtumani ikinä Minttuliini Designin kanssa. Olihan se silloin jännittävää, osin jopa pelottavaa, täytyy myöntää. Nyt onkin ihan eri fiilis mennä, ihmiset yritysten takana ovat jo hieman tutumpia eikä sitä tarvitse enää jännittää. Nyt vain toivotaan, että sää hieman Oulussa rauhoittuisi ja tuuli tyyntyisi, jotteivät pienet pinnini ja ponnarini lentelisi pitkin aittatoria!
Suortuva-Nannin blogista oli ihana lukea lempituotteita ja valikoimasta ja pinnit, kukkarot ja imetyskorut olivat nousseet monen suosikiksi. Niin ihana kuulla, kiitos kaikille osallistuneille!
perjantai 3. kesäkuuta 2016
Lankarakkautta
Rakastan pastellisävyjä ja valmiita raitalankoja, kuinka helppoa onkaan saada eloa perussukkaan ilman, että tekee itse muuta kuin neuloo vain perussukkaa menemään! Vaaleanpunaiset ihanuudet itselleni tein anopin jemmalangasta, jossa on ihanan pastelliset sävyt. Kyseistä lankaa vaan ei saa mistään ja tasaiseen tahtiin sitä joku metsästää netin neulomis- ja virkkausryhmissä. Tämän takia kausilangat ovat vähän harmillisia, niitä ihania kun ei vaan saa enää mistään lisää kun sesonki vaihtuu. Olin aivan superinnoissani kun näin tämän uuden Raita-Villen, jossa on ihan täydelliset värit! Lanka on vieläpä todella kivaa neulottavaa ja sukka tuntuu tulevan kuin itsestään. Lankamaailman verkkokauppaan ei vielä lankaa ollut ehditty päivittää, sen verran uusi lanka on. Kerrankin minä olen löytänyt ja ihastunut johonkin uutuuteen, yleensä kun valitettavasti ihastun aina sitten kun langan saatavuus on jo haastavaa ja sitä löytyy hyvällä tuurilla jonkun pikkukylän lankakaupan poistokoreista...
Varressa on valepalmikkoa ja sen jälkeen ihan sileää neulosta. Valepalmikossa silmukoita on 50, sileään siirryttäessä kavensin kaksi silmukkaa pois ja työhön jäi 48s. Puikkoina minulla on 3,75mm, jotka tuntuvat hyvin sopivalta työhön ja tein samalla myös joustimen.
Kantapään tein langan vyötteen ohjeen mukaan ja se on hivenen poikkeava ihan peruskantapäästä. Mielenkiintoista kokeilla miten istuu jalkaan kun sukka on valmis.
Omenapuut kukkivat nyt Oulussa ihanasti enkä malttanut olla ottamatta kukkaa mukaan kuviin. Kauhea tuuli puhaltaa tällä hetkellä, joten saa nähdä kauanko kukat puussa pysyvät...
Varressa on valepalmikkoa ja sen jälkeen ihan sileää neulosta. Valepalmikossa silmukoita on 50, sileään siirryttäessä kavensin kaksi silmukkaa pois ja työhön jäi 48s. Puikkoina minulla on 3,75mm, jotka tuntuvat hyvin sopivalta työhön ja tein samalla myös joustimen.
Kantapään tein langan vyötteen ohjeen mukaan ja se on hivenen poikkeava ihan peruskantapäästä. Mielenkiintoista kokeilla miten istuu jalkaan kun sukka on valmis.
Omenapuut kukkivat nyt Oulussa ihanasti enkä malttanut olla ottamatta kukkaa mukaan kuviin. Kauhea tuuli puhaltaa tällä hetkellä, joten saa nähdä kauanko kukat puussa pysyvät...
torstai 2. kesäkuuta 2016
Yhteistyössä Suortuvan kanssa
Suortuva-blogi on yksi suosikeistani, ihanan elämänläheinen ja aito. Ehdotin Nannille keväällä yhteistyötä ja sen myötä onkin nyt käynnissä arvonta, jossa palkintona on tekemäni virkattu koru. Valitsin koruksi suosikkinne, tummanharmaan pitsikukan kahdella luonnonvaalealla virkatulla helmellä.
Tein ensimmäiset virkatut kukkarot ennen joulua ja nyt saankin esitellä hieman parannellun version. Suurin muutos on kukkaron korkeudessa, joka uudella korkeudellaan mahduttaa sisäänsä niin kännykän kuin silmä- tai aurinkolasit. Monikäyttöisuus ja käytännöllisyys takaa tuotteelle paljon käyttöä ja niinpä toiveestanne muutos on tehty. Nannille matkanneessa kukkarossa on virkattu kukka, joihin olen täysin hurahtanut, niin ihania!
Kukkaron teossa olen käyttänyt tätä ohjetta Virkattu kukkaro.
Teen kukkaroita mielelläni tilaustyönä ja onpa niitä valmistumassa pieni erä myös Oulun Käsityökortteliin 10-11.6.2016, josta Minttuliini Designin lisäksi löydät 30 muutakin kotimaista käsityöyritttäjää. Kannattaa tulla paikalle, minullakin on jo pitkä ostoslista valmiina!
Käyhän osallistumassa Suortuva-blogisssa arvontaan ja kerro mikä on sinun suosikkisi tuotteistani. Arvonta päättyy 8.6.2016 klo 18.00. Onnea arvontaan jokaiselle <3