Keskeneräisten kori

 

Kupari on jo jonkin aikaa sisustuksissa näkynyt mutta itse en ole siitä innostunut. Kunnes nyt, kun löysin Helsingin reissulla H&M:ltä tämän ihanan pienen kuparin värisen korin. Ostin sen pikkuvessaan, mutta koska meillä minun meikkipussille, hajuvesille ja hiussuihkeille löytyy monta innokasta käyttäjää, ei niiden esilläpito tuntunutkaan kotona enää niin hyvälle idealle. Keskeneräisille käsitöille tämä puolestaan on loistava, ja hyvä motivaattori pitämään keskeneräisten määrä kurissa. Eihän tässä nyt oikeasti kaikki ole nytkään, ne akuuteimmat tuoreimmat vain...

Yksi hyvä keino vähentää keskeneräisiä on tehdä kahdesta keskeneräisestä yksi valmis. Keltainen unirievun kokeilu jäi odottamaan hahmoaan ennen pohjoisen lomaa ja pupun pää puolestaan jäi kesken minun innostuttua kesken projektin tekemäänkin pupun eri värillä ja langalla. Vaati vain korvat ja rusetin, ja siinä hän on, valmiina!

Jotenkin olen vain ihastunut näihin pupuihin, joilla on vain silmät kasvoilla. Ehkä samasta syystä olen ihastunut Lalylala-hahmoihin ja ostin eilen illalla ensimmäisen ohjeeni. Hellyyttävä Kira-kenguru valloittaa tällaisen mammatyypin sydämen sylivauvallaan, mutta ennen sen aloitusta täytyy valmiiksi saada muutama muu juttu.

Maukka, virkattu pupu

 

Kukkuu! Onpahan ollut vauhdikkaat päivät sillä koko perheelle iski vatsatauti kaataen aina yhden kerrallaan. Muu perhe lähti jo ulos minun vielä jääden parantelemaan omaa oloani leväten ja yrittäen saada jotain syötyä. Lasten sairastellessa ja viihtyen rauhallisina sohvalla oli minulla aikaa käsitöille ja vihdoin lähdin toteuttamaan kauan suunnittelemaani virkattua isoa pupua. On muuten aika ujo tapaus hän...

Hän on norjalainen metsäpupu Maukka, ihan perustyyppi vain. Korkeutta pupulla on korvankärjistä jalkapohjiin 35cm eli mukavan kokoinen kainalokaveri. En ole itse koskaan ollut mekkotyttöjä vaan rakastanut rentoa hupparityyliä, joten samaa tyyliä lähdin pupullekin hakemaan. Hupparipupu on myös hyvä pohja, jolla luoda vielä lisää persoonallisuutta halutessaan esim. rusetilla, kravatilla, asusteilla jne. Innostus tekemiseen oli niin kova, että pupu valmistui ihan ennätysajassa ja koko ajan houkuttelee aloittaa jo seuraavaa. Suunnitelmat on jo kahdelle pupulle valmiina, kunhan vain sormet tekisivät yhtä nopeasti kuin uusia suunnitelmia ehtii keksiä.

Pian on jo vappu ja enköhän minäkin tästä vapputorille toivu jätskikauden avaamaan. Ensimmäisenä tavoitteena on kuitenkin päästä lähikauppaan asti, jossa odottaa iso lankapaketti... Parasta väriterapiaa luvassa!

Keisarinna

Syntymäpäiviä ei enää aikuisena tule juhlittua, paitsi silloin kun täyttää niitä pelottavia pyöreitä vuosia... Nooh, tästäkin päivästä on selvitty ja taas voi unohtaa sen todellisen ikänsä hetkeksi. Aamu alkoi todellisella yllätyksellä, kun valmiksi katetussa aamupalapöydässä odotti iso paketti. Kahden ahkeran paketinavaajan avulla paketista paljastui Aarikan Keisarinna-valaisin, jota olin aiemmin ihastellut Kodin1:ssa. Niin upea lahja ja miten kauniisti se sopiikaan helmikorujen tekijälle!

 Näkymä juuri nyt. Kyllä kelpaa istua sohvalla, syödä suklaakakkua iltapalaksi ja ihailla ihanaa lamppua. Hiljaa taustalta hiipivää ikäkriisiä on hyvä purkaa virkkaamalla pehmopupua aivan itselle ja miettiä, ettei mulle nyt niin huonosti ole käynyt. Jos joku olisi kymmenen vuotta sitten sanonut, että kolmekymppisenä olen naimisissa, kahden lapsen äiti, asun omakotitalossa, ajan farmariautolla ja meillä on koira, olisin varmasti nukkunut yöni rauhassa. Miksi en siis nytkin, joten unohdetaan ikäkriisit ja nautitaan elämästä murehtimatta niin höpöjä asioita kuin ikävuosia!

Lumiperhonen

Lomaillessa oli toki omatkin käsityöt mukana, mutta melkein yhtä kivaa oli käydä ihailemassa muiden tekemiä. Äkäslompolossa sijaitseva Taide- ja käsityögalleria Lumiperhonen oli positiivinen yllätys todella monipuolisella tarjonnallaan. Kuvittelin sisään mennessäni piipahtavani pikaisesti mutta toisin kävi, kuten minulle yleensäkin...

Puumuun tuotteet ihastuttivat, harmikseni näistä ei googlen haulla löytynyt mitään tietoja tai myyntipaikkoja.

 Niin kauniita ja herkkiä kynttilöitä, miten tällaisia raskisi polttaa!

 Villaa löytyi niin tsi-tyypeille kuin valmiista töistä nauttiville.

 Suloiset eläinhahmot on minun pahimpia heikkouksia, mutta onneksi nykyään osaan kysyä ainakin joskus itseltäni "mihin minä tämän laittaisin".

 Kettuja, kettuja, ihania kettuja!

 Tuttuja tuotteita Anna-Riitan aitalta, hänen korujaan löytyi myös Lumiperhosesta.

Vanhoista lusikoista tehdyt tuulikellot olivat todella kauniita ja täytyy myöntää, että nyt on tällaisella tuulikelloja vihaavallakin omansa. Nyt vain miettiä, että malttaako laittaa ulos vai etsisikö paikan keittiön seinältä, siinäpä sopiva pulma tähän lauantai-iltaan.

Lomatunnelmia ja vinkki pyöräilykypärän alle

Pohjoisen loma ohi ja mukavat muistot jäljellä, sekä toki hirmuinen määrä kuvia! Ensimmäiset
koneelliset pyykkiä on jo ehditty pestä ja lapset nukahtivat yöunille heti peitot päälle saadessaan. Blogissa pysytään silti lomatunnelmissa vielä muutama päivä, sillä mulla on teille tosi kivoja juttuja näytettävänä.  Loman kohokohtiin kuului Konijänkän lisäksi ehdottomasti gondoli-hissi. Kova tuuli taukosi yhdeksi päiväksi ja silloin ajeltiinkin kahteen otteeseen. Välipalaa huipulla on vaikea voittaa...

Uusi Ipanaiselta tilattu potkupyörä oli lomallakin mukana ja onhan tällä ehditty huristella! Kuinka kevyen näköistä sillä liikkuminen onkaan ja tasapaino on kehittynyt todella paljon. Nyt on edessä toinen kesä potkupyöräillen ja tuplarattaat ovatkin lähdössä myyntiin tarpeettomina.

Pienenä vinkkinä suosittelen todella lämpimästi Manymonthsin merinovillaisia kypärälakkeja, ihan tosi kivoja pyöräilevälle näin ilmojen ollessa vielä viileitä. Meillä on ollut näitä jokaisessa koossa ja ollut käytössä niin kovilla pakkasilla paksun toppalakin alla, keväällä trikoopipon alla ja näin pyöräillessä. Isoin koko menee myös pienipäiselle aikuiselle! Malliltaan ihan tosi mahtava liikkuville lapsille, suojaa tosi hyvin rintakehää ja niskaa eikä pyöri päässä.

Taaperokärryyn oli kivaa kerätä rännistä tippuvaa vettä, selkeitä kevään iloja! Nyt saakin pestä toppapuvut odottelemaan seuraavaa talvea ja pakkasia, tätä hetkeä on niin odotettu. Vaikka talvesta tykkäänkin, niin kyllä kesä vain vie siitä voiton. Lumisista maisemista haravointiin, siinä suunnitelmat huomiselle!

Konijänkän kotieläinpihalla

Eilen vietimme todella hauskan aamupäivän Konijänkän kotieläinpihalla erilaisia eläimiä ihaillen ja ihmetellen. Eläimiä Konijänkällä on lähes kaksisataa ja puolitoista tuntia meni yhdessä hujauksessa. Kuviakin tuli otettua yli 300, ehkä sekin kertoo omaa tarinaansa... Olen aina ollut todellinen eläinhöperö ja ehtinyt haaveilla yhdestä jos toisestakin eläinlajista, joten minulle tällainen paikka on kuin taivas maan päällä. Konijänkällä järjestetään eläinten hoitoleirejä ja hetken jo mietin, että mikähän sinne olisi yläikäraja...

Marsut ovat olleet haavenani jo ala-asteikäisestä ja onnekseni myös esikoinen ihastui näihin suloisiin puputtajiin. Kyllä me vielä joskus....

Vesikilpikonnan löysi myös Kaapo eräässä jaksossa, nyt mekin ollaan nähty sellainen ihan oikeasti.

Kissat ovat kotoa tuttuja eläimiä, sillä naapurustossamme asuu paljon ulkona vapaasti liikkuvia kissoja. Nyt niitä lähtiin ihan läheltä ja olihan se jännää.

Eläintalosta löytyi myös mm. pupuja, hiiriä, lintuja, hamstereita, rottia, deguja, liskoja, käärmeitä, hämähäkki ja tämä hurjan näköinen jättiläistuhatjalkainen.

 Ulkoa löytyi sitten isompia eläinlajeja ja näille sai myös syöttää leipää. Eläimet selkeästi tunsivat rapisevat, läpinäkyvät leipäpussit eikä kavereista ollut puutetta aidan lähellä seisoessa.

 Villasika on aika hauska ilmestys, ehkä seuraava next big thing lankalaatumarkkinoilla?

 Kameli herätti kunnioitusta ja lapsissa myös pientä pelkoa, mutta onhan sillä kokoa ja näköä! Aika cool tyyppi heinänkorsineen, selkeää maajussi-ainesta.

 Ihanat alpakat veivät minun sydämen olemuksellaan, miten suloisia otuksia! Eläkepäivillä voisi muuttaa maalle, hankkia pienen lauman alpakoita ja alkaa tekemään alpakanvillasta villatuotteita. Tiesittekö muuten, että alpakan villa on seitsemän kertaa lämpimämpää kuin lampaanvilla?

 Poni kuin lapsuuden saduista ja heppatyttöjen kirjoista <3

Jos ei muuten poroja onnistu pohjoisessa näkemään, niin täältä löytyi niitäkin!

Suosittelen ehdottomasti Konijänkällä vierailemaan, jos Lapissa lomailet. Tilat olivat siistit, henkilökunta ystävällistä ja eläinlajeista löytyy varmasti oma suosikki jokaiselle. Konijänkästä tuli ehdottomasti vakituinen vierailukohde mökkilomillemme, syksyllä nähdään!